Ero sivun ”Rosina Heikel” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p iw
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Heikel päätti jo nuorena opiskella lääkäriksi. Vuosina 1865–1866 hän suoritti voimistelukurssin [[Tukholma]]n Gymnastiska Centralinstitutissa ja valmistui sieltä sairasvoimistelijaksi. Tämän jälkeen hän vuonna 1867 suoritti [[kätilö]]kurssin Helsingin yleisessä sairaalassa, jonka jälkeen 1869 matkusti Tukholmaan saamaan yksityisopetusta luonnontieteissä ja anatomisia leikkelyharjoituksia Gymnastiska Centralinstitutissa. 1870 Heikel palasi Helsinkiin aloittaakseen lääketieteen opinnot, vaikka naisilla ei vielä ollut oikeutta opiskella yliopistossa. 1871 kuitenkin lääkäriksi haluavat naiset saivat luvan osallistua opetukseen lääketieteellisessä tiedekunnassa, vaikka eivät olleetkaan yliopiston kirjoissa.
 
Vuonna 1873 Heikel suoriutui lääketieteen kandidaatin tutkinnosta yksityisesti ja valmistui lisensiaatiksi 1878, ollen Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri. Naisena Heikel ei voinut toimia laillistettuna lääkärinä, mutta hän sai rajoitetun toimiluvan. Vuonna 1878 hän harjoitteli sairaanhoitolaitoksissa Tukholmassa ja [[Kööpenhamina]]ssa. 1879 alkaen hän toimi naisten- ja lastentautien praktisoivana lääkärinä [[Vaasa]]ssa, ja muutti Helsinkiin 1882 häntä varten perustettuun aluelääkärin virkaan. Tätä virkaa hän hoiti vuoteen 1901 saakka, minkä jälkeen hänellä oli yksityisvastaanotto vuoteen 1906 asti. [[Duodecim|Suomen Lääkäriseura]] eli Finska Läkaresällskapet kutsui Heikelin jäseneksi 1884.
 
Heikel oli aktiivinen myös kansalaistoiminnan aloilla. Hän oli perustamassa Sokeain Ystävät nimistä yhdistystä, toimi Raajarikkoisten Auttamisyhdistyksessä sekä Fanny Palménin perustamassa köyhien lasten työtuvan hallituksessa. 1887 hän oli perustamssa Uskonvapaus- ja suvaitsevaisuusyhdistystä, mutta kirkon toimesta tämä hanke kariutui. Hänen aloitteestaan perustettiin [[Konkordia-liitto]] 1885 ja [[Naisasialiitto Unioni]] 1892.