Ero sivun ”Maorisodat” versioiden välillä

| päivämäärä = [[1845]]-–[[1872]]

| paikka = [[Uusi -Seelanti]]

'''Maorisodat''' olivat joukko konflikteja [[Iso-BritanniaYhdistynyt kuningaskunta|Ison-BritannianYhdistyneen kuningaskunnan]] ja [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] alkuperäisväestön eli [[maorit|maorien]] välillä vuosina 1845-18721845–1872. [[Waitangin sopimus]] oli taannut maoriheimojen oikeudet omiin alueisiinsa, mutta maorit olivat alkaneet myydä maitaan uudisasukkaille. Tästä syystä Isossa-Britanniassa säädettiin laki, jonka mukaan Uudessa-Seelannissa maata sai myydä vain kruunulle. Uudisasukkaat eivät olleet tähän tyytyväisiä, vaan alkoivat asuttaa maorien alueita ostamatta niitä. Tämä johti maorien taholta vastustukseen, joka myöhemmin aiheutti sodan osapuolten välillä.

Ensimmäinen yhteenotto tapahtui 1843, kun Uuden-Seelannin eteläsaarella[[Eteläsaari|Eteläsaarella]] sijaitsevan [[Nelson]]in kaupungin asukkaat yrittivät vallata lisää maata. Maorit tappoivat 22 heistä [[Wairaun verilöyly]]ssä. [[Lipputankosota]] käytiin 1845 pohjoissaarella[[Pohjoissaari|Pohjoissaarella]], ja siitä alkoi varsinainen sota. Vaikka pohjoissaarenPohjoissaaren yhteenotossa oli kyse eri maoripäälliköiden välienselvittelyistä, britit ottivat brititsiihen osaa kannattamiensa heimopäälliköiden puolella. Tämä johti uudisasukkaiden tekemien hyökkäysten sarjaan, joita Iso-Britannia tuki joukoillaan.

Vaikka maorien etuna oli alueen tuntemus, heillä ei ollut toivoa lyödä paljon suurempia brittijoukkoja ensimmäisissä yhteenotoissa. Tästä syystä maorit luopuivat melko nopeasti väkivallasta, ja kompromissiratkaisuna oli, että brittien lait tulivat voimaan vain kaupungeissa, ja maorit hallitsivat muita alueita.

1859 Uuden -Seelannin eurooppalaisväestö oli kasvanut 60  000 henkeen, eli heitä oli suurin piirtein yhtä montapaljon kuin maoreja. Väestön yhä kasvaessa alkoivat uudisasukkaat alkoivat taas painostaa maoreja ja valtasivat lisää maata. Maorien keskuudessa nousi [[Kīngitanga]]-liike, joka ajoi maorien yhdistämistä samanlaisen monarkian alaisuuteen kuin Englannissa oli. Tämä liike kävi taistelua brittejä vastaan 1860-luvulla. Sotatoimet johtivat maorikoulujen lopettamiseen.

Viimeiset yhteenotot olivat [[Te Kootin sota]] ja [[Titokowarun sota]]. Vaikka nämä olivat viimeiset varsinaisen sodan viimeiset yhteenotot, konfliktit jatkuivat eri muodoissa aina vuoteen 1916 vuoteen saakka. Britit rankaisivat maoreja kapinoinnista ja ottivat haltuunsa 16  000  km² maata. Vaikka osa näistä maa-alueista myytiin tai annettiin takaisin, ei suurinta osaa palautettu. Maiden menetyksellä oli suuri vaikutus paikallisten maoriheimojen talouteen ja elämäntyyliin. Kiistat maa-alueista jatkuvat vielä nykypäivänäkin, ja tapauksia käsitellään edelleen oikeudessa.