Ero sivun ”Turkin itsenäisyyssota” versioiden välillä

'''Turkin itsenäisyyssota''' käytiin vuosina 1919-19231919–1923 [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkinäytöksenä. Se johti nykyisen [[Turkki|Turkin]] tasavallan syntymiseen.

Nykyisen Turkin edeltäjä, [[Osmanien valtakunta]] taisteli [[Saksa]]n rinnalla [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]]. Lokakuussa [[1918]] turkkilaiset antautuivat ympärysvalloille, [[Mehmed Talat]] ja puolueen ministeriö erosivat ja aselepo allekirjoitettiin brittiläisen taistelulaivan kannella [[Aigeianmeri|Aigeianmerellä]].

Turkkilaisten kansallistunne nousi [[Kreikka|Kreikan]] miehitettyä Smyrnan (nyk. [[İzmir]]) toukokuussa 1919. Kaupunki ympäristöineen olisioli joutunutmäärätty Kreikalle [[Sèvresin rauhansopimus|Sèvresin rauhansopimuksenrauhansopimuksessa]] mukaan, jonka sulttaani oli hyväksynyt ympärysvaltojen painostuksesta, mutta jota parlamentti ei ikinä ratifioinut. Sodan lopuksi osmanien hallitus oli täysin romahtanut, ja rauhansopimuksella suurin osa maata jaettiin voittajavaltojen kesken.

Maailmansodassa kunnostautunut [[Mustafa Kemal]] lähetettiin [[Anatolia|Itä-Anatoliaan]] kukistamaan kapinaa. Kemal käytti tilaisuutta hyväkseen ja perusti kansallisen liikkeen, joka valitsi keskuksekseen [[Ankara]]n.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/609790/Turkey/44425/Mustafa-Kemal-and-the-Turkish-War-of-Independence-1919-23 Britannica]</ref> Huhtikuussa 1920 Ankaran väliaikaishallitus tarjosi Kemalille kansalliskokouksen presidentin paikkaa. Tämä uusiUusi parlamentti ilmoitti hylkäävänsä vanhan hallituksen ja Sèvresin sopimuksen.

Kreikkalaiset olivat jo edenneet sisämaahan ja kohti Ankaraa. [[Marmaranmeri|Marmaranmeren]] pikkukaupunkeja alettiin kreikkalaistaa ja esim. [[AydinAydın]]iin ja [[Izmir]]iinİzmiriin muutti manner-Kreikasta tuhansia siirtolaisia asuttamaan Kreikan valloittamia alueita. Kemal ja hänen kakkosmiehensä pašša Ismet (myöhemmin [[Ismet Inönü]]) löivät kuitenkin kreikkalaiset [[SakaryaSakaryan taistelu|Sakaryan]]n ja [[DumlupınarDumlupınarin taistelu]]in taisteluissaissa elokuussa 1921 ja elokuussa 1922. Italia, jolle osa Anatoliasta oli luovutettu, ei puolustanut osuuttaan, eikä [[Ranska]]lla ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannialla]] ollut enää kiinnostusta liittyä sotaan.

9. syyskuuta 1922 Kemalin joukot valloittivat [[İzmir]]inİzmirin, jossa armeija aloitti armenialaisten systemaattisen vainoamisen. 13. syyskuuta 1922 Turkin armeija sytytti [[İzmir]]inİzmirin armenialaiskaupunginosan palamaan. Suotuisten tuulten ja bensiinillä kasteltujen katujen vuoksi tuli levisi myös kreikkalaisten asuttamaan kaupungin keskustaan. Arviolta 30 000 ihmistä sai surmansa. Satoja tuhansia jäi kodittomaksi ja lähti pakolaiseksi Kreikkaan.

Kemalin voitto itsenäisyyssodassa pelasti Turkin itsenäisyyden, ja Sèvresin sopimus korvattiin [[Lausannen sopimus|Lausannen sopimuksella]], jossa Turkki sai takaisin koko Anatolian ja Itä-Traakian kreikkalaisilta. Sen sijaan Turkille ennen ensimmäistä maailmansotaa kuluneet [[Syyria]], [[Irak]] ja [[Palestiina]] jäivät Ison-Britannian ja Ranskan hallintaan Kansainliiton [[mandaattialue]]ina. Turkin tasavalta perustettiin [[29. lokakuuta]] [[1923]], ja Kemalista tuli sen ensimmäinen presidentti.<ref>[http://www.turizm.net/turkey/history/ataturk.html Ataturk and the Modernization of Turkey] Turizm.net</ref> Sodan jälkeen Vähän-Aasian länsirannikolla asunut kreikkalaisväestö joutui lähes kokonaisuudessaan poistumaan maasta.