Ero sivun ”Mäntyharjun reitti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Mäntyharjun reitti''' on [[järvireitti]] [[Kymijoen vesistö]]ssä [[Etelä-Savo]]n ja [[Kymenlaakson maakunta|Kymenlaakson maakuntien]] alueella. Se sijaitsee Kymijoen vesistön läntisen pääosan eli [[Päijänne|Päijänteeseen]] laskevien reittien ja [[Vuoksen vesistö]]n välissä. Järvireitin suurin järvi on [[Puula]], mutta reitin alueella on kaikkiaan 1 700 järveä. Reitti laskee [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärveen]], joka on viimeinen suuri järvi [[Kymijoki|Kymijoen]] yläjuoksun varrella ensimmäisen [[Salpausselät|Salpausselän]] pohjoispuolella. Täällä reitin osuus Kymijoen kokonaisvesimäärästä on noin 13 % ja keskivirtaama 33 m³/s.
Jääkauden jälkeen noin 6800 vuotta sitten [[Saimaa|Saimaan]] pinta nousi edelleen ja Ristiinan Matkuslammen kohdalta aukesi lasku-uoma Mäntyharjun reittiä Kymijoen vesistöön noin 400 vuoden ajaksi. Reitin rantakalloilta löytyykin [[Hiidenkirnu|hiidenkirnuja]] ja [[Kalliomaalaus|kalliomaalauksia]].
[[Turun rauha]]ssa vuonna [[1743]] sovittu Ruotsin ja Venäjän välinen valtakunnanraja kulki osittain Mäntyharjun reittiä pitkin. Reitin varrella on rajamerkkejä kalliossa, sekä muutamia muistomerkkejä. Venäläiset rakensivat v. 1915-1917 saksalaisen hyökkäyksen varalta puolustuslinjoja eri puolille Suomea, joista ns. toisen sisämaan puolustuslinjan läntinen haara kulki Mäntyharjun ja Jaalan kautta Kouvolaan. [[Kenttälinnoite|Kenttälinnoitteita]] (läh. taisteluhautoja) on Mäntyharjun vesireitin varrella noin kuudessa eri kohteessa.
Mäntyharjun reitti toimi puun vesikuljetusväylänä yli 200 v. ajan. [[Voikoski|Voikosken]] [[Vesisaha|vesisaha]] aloitti toimintansa v. 1775 ja teollisen mittakaava [[Uitto|uittotoiminta]] käynnistyi, kun Kymijoki oli perattu 1870. Mäntyharjun lauttausyhtiö alkoi hoitaa puunuiton reiltillään v. 1892 alkaen. [[Halla_(yritys)|Halla-yhtiön]] v. 1910 aloittama tukinuitto (nipuissa 1963 alk.) Saimaalta [[Honkataipaleen_rata|Honkataipaleen]] ylitse Mäntyharjun reittiä [[Voikkaa|Voikkaalle]] loppui v. 1976, kuljetusten siirryttyä kustannussyistä kumipyörille mm. [[Valtatie_15|VT-15]] Kouvola-Ristiina-tieosuuden valmistuttua 1970-luvulla.
Reitin varrella on sahalaitosten lisäksi toiminut muutakin metsäteollisuutta, muun muassa [[Kissakoski (yritys)|Kissakosken tehdamuseo]], [[Vuohijärvi_(taajama)|Kalson vaneritehdas]], [[Verla|Verlan pahvitehdas-museo]] ja kaasuja valmistava [[ Woikoski]]. [[Savon rata]] seuraa Mäntyharjun reittiä.
==Mäntyharjun reitin järviä ja koskia==
| |||