Ero sivun ”Jääkausijaksot” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
Laaja jäätiköityminen on verrattain harvinainen tapahtuma maapallon historiassa. Suurimman osan ajasta maapallon lämpötilat ovat olleet 8–15 °C lämpimämpiä kuin nyt. [[Jäätikkö|Jäätiköitä]] on ollut vain 15-20 %:lla maapallon olemassaoloajasta.
 
[[Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila|Maan Jääkausijaksojen pääasiallinen syy]] on mannerliikuntojen aiheuttamat [[merivirrat|merivirtojen]] muutokset ja se, että ne nostavat joitain Maata viilentäviä ylänköalueita. JotkutJotkin jääkausjaksotjääkausijaksot ovat saattaneet johtua Maan ilmakehän kasvihuonekaasujen, muun muassa metaanin ja hiilidioksidimäärän elenemisestaenenemisestä.
 
Jääkausijakson aikana Maan ilmasto muuttuu lämmintä kautta vyöhykkeisemmäksi, eli napojen ja päiväntasaajan välinen lämpötilaero kasvaa. Kylmät alueet leviävät navoilla laajemmalle. Usein myös vuodenaikavaihtelut kasvavat ja ilmasto kuivuu.
Rivi 86:
{{Pääartikkeli|[[Pleistoseenikausi]]}}
 
Laaja jäätiköityminen toistuu nykyisnnykyisin tutkijoiden mukaan noin 100 000 vuoden jaksoissa. Ne johtuvat maan akselin ja radan jaksollisista muutoksista, [[Milankovićin jaksot|Milankovićin jaksoista]].
 
Niiden aikana lämpötilat ovat 5 °C nykyistä alempana tai alempia, ja välikausina maksimissaan 1–3 °C nykyistä lämpimämpiä. Jokaisella jaksolla muodostuu alussa pieniä jäätiköitä ja lopussa suuria. Jäätiköt sulavat aina muutamassa tuhannessa vuodessa.
Rivi 107:
{{Pääartikkeli|[[Veiksel-jääkausi]]}}
 
Viime jääkausisijääkausi eli Veiksel-jääkausi oli ilmastoltaan hyvin vaihteleva. Keskimäärin se kylmeni loppua kohti. Kylmät [[stadiaali]]t ja lämpimät [[interstadiaali]]t vuorottelivat.
 
{| {{prettytable}}