Ero sivun ”Marni Nixon” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: es:Marni Nixon |
p w |
||
Rivi 7:
Margaret McEathronina syntynyt Marni Nixon aloitti laulu-uransa nuorena kuoroissa. Hänen äänensä kuultiin valkokankaalla ensimmäisen kerran elokuvassa ''Joan of Arc'' (1948), jossa 18-vuotias Nixon lauloi [[Ingrid Bergman]]in kuulemat enkelten äänet. Ensimmäisen dubbausroolinsa hän teki seuraavana vuonna toimimalla [[Margaret O'Brien]]in lauluäänenä elokuvassa ''Salainen puutarha'' (1949).
Nixon lauloi [[Deborah Kerr]]in äänenä elokuvissa ''[[Kuningas ja minä (vuoden 1956 elokuva)|Kuningas ja minä]]'' (''The King and I'', 1956) ja ''[[Unohtumaton rakkaus]]'' (''An Affair to Remenber'', 1957). Komediassa ''[[Herrat pitävät vaaleaveriköistä]]'' (''Gentleman Prefer Blondes'', 1953) hän lauloi korkeat nuotit [[Marilyn Monroe]]n puolesta tunnuslaulussa ''[[Diamonds Are a Girl's Best Friend]]''. Musikaalielokuvassa ''[[West Side Story (elokuva)|West Side Story]]'' (1961) Nixon esitti päätähti [[Natalie Wood]]in Marian laulut sekä osan [[Rita Moreno]]n Anitan lauluista. Kun Anita ja Maria laulavat elokuvassa dueton ''"A Boy Like That/I Have a Love",'' Marni Nixon laulaa duettoa itsensä kanssa.
Nixon sai runsaasti huomiota laulaessaan [[Audrey Hepburn]]in esittämän Elizan roolin elokuvassa ''[[My Fair Lady (elokuva)|My Fair Lady]]'' (1964). Aiemmin elokuvamaailma oli pysytellyt hiljaa siitä tosiasiasta, etteivät monet tähtinäyttelijät laulaneet omilla äänillään, ja Nixonin kaltaiset dubbaajat olivat työskennelleet nimettöminä. Nyt lehdistö kuitenkin kaivoi Nixonin esiin ja esitteli yleisölle. Tätä pidetään syynä siihen, miksi Audrey Hepburn ei saanut [[Oscar]]-ehdokkuutta muuten erittäin onnistuneesta roolisuorituksestaan Elizana.
| |||