Planetaariset ilmanpaine- ja tuulivyöhykkeet liikkuvat auringon [[zeniitti]]aseman mukana. Pohjoisen pallonpuoliskon talvella ilmastovyöhykkeet liikkuvat auringon mukana lähemmäs päiväntasaajaa, kesällä asia on toisin päin. Vyöhykkeet liikkuvat nopeasti ja voimakkaasti mantereiden yllä, mutta merien yllä jopa useita kuukausia jäljessä. Kesällä [[Hepoasteet|hepoasteiden]] [[korkeapaine]]vyöhyke liikkuu auringon mukana pohjoiseen, ja siirtyy Välimeren ylle. Tämä johtuu siitä, että subtrooppisen korkeapainevyöhykkeen on pakko liikkua kesäksi pohjoiseen, sillä eteläisempi trooppinen matalapainevyöhyke (sadekausi) laajenee auringon mukana pohjoisemmaksi pakkottaenpakottaen edellä subtrooppista korkepainevyöhykettä liikkumaan, tällöin matalapaineet pääsevät kesällä Saharan ja Kongon sademetsien välisille savannialueille paremmin, mutta välimerelle tulee korkeapaineen mukana myös kuivuus. Korkeapaineen vallitessa alueella onkin sateeton ja aurinkoinen sää. Kesällä välimeren ilmasto muistuttaakin lähinnä Saharan ilmastoa sillä erotuksella, etteivät lämpötilat kohoa siellä aivan niin korkeiksi kuin Saharassa. Talvella ilmanpainejärjestelmä liikkuu etelään ja epävakainen polaaririntama ja sen vallitseva matalapaine siirtyvät Välimeren alueelle, samalla subtrooppinen korkeapaine aluekorkeapainealue siityysiirtyy etelään Saharan eteläpuolen savanneille aiheuttaen kuivankauden. [[Polaaririntama]] tuo Välimerelle mukanaan sateita ja liikkuvia [[matalapaine]]ita, [[Sykloni|sykloneita]]. Talvella Välimeren ilmasto muistuttaa lähinnä syksyistä Keski-Eurooppaa aavistuksen viileine säineen ja runsaine sateineen. Samat sääilmiöt aiheuttavat nahkealehtistä kasvillisuutta muuallakin maailmassa. Yhteistä alueiden sijainnille on se, että ne sijaitsevat mannerten länsiosissa noin 30–40 leveyspiirien läheisyydessä molemmin puolin päiväntasaajaa, ja pohjoisella pallonpuoliskolla sen rajaa etelässä aavikkovyöhyke ja pohjoisessa lehtimetsät, etelässä tietysti samoin, mutta etelä-pohjoissuunnassa.
