Ero sivun ”Suomen Työväen Urheiluliitto” versioiden välillä

Jo ennen TUL:n perustamista ajatuksen työläisurheiluliitosta oli ensimmäisen kerran esittänyt [[Helsingin Ponnistus|Helsingin Ponnistuksen]] perustaja [[Viktor Damm]] vuonna 1897 ja seuraavan kerran suurten mullistusten aikaan 1906–1907. Asia ei edennyt kuitenkaan ideaa pidemmälle.

 

 

Maailmansotien välisenä aikana 1920- ja 1930-luvuilla TUL:n urheilijat toimivat omassa yhteisössään ollen kansainvälisen urheilun ulkopuolella, koska SVUL lähetti Suomen edustajat mm. olympialaisiin. Ainoan poikkeuksen teki vuonna 1920 [[Hannes Kolehmainen]], joka SVUL:laisen [[Helsingin Kisa-Veikot|Helsingin Kisa-Veikkojen]] edustajana saattoi osallistua TUL:n kilpailuihin. TUL teki yhteistyötä kansainvälisesti Euroopan eri maiden [[Sosialistinen urheiluinternationaali|Sosialistisen urheiluinternationaalin]] (SUI) työläisurheiluliittojen ja Neuvostoliiton kanssa. Suurimpia kansainvälisiä tapahtumia olivat [[työläisolympialaiset]], joita järjestettiin kolme kertaa. Niissä TUL:n edustama Suomi oli kisojen ykkösmaa. Omana erillisenä työläisurheilun suurtapahtumana oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] johtaman [[Kommunistinen urheiluinternationaali|Kommunistisen urheiluinternationaalin]] (LUI) järjestämät [[spartakiadit]] [[Moskova]]ssa kesällä 1928. Niihin osallistuneet TUL:laiset saivat kuitenkin kärsiä, koska TUL:n sosiaalidemokraattiset jäsenet kokivat asian liiaksi kommunismin myötäilynä ja porvarillinen Suomi epäisänmaallisena toimintana. Urheilijat ja heidän urheiluseurat joutuivat kilpailukieltoihin tai erotetuksi TUL:stä. Erotetut seurat, joita oli yli 150, joutuivat usein 1930-luvun alussa säädettyjen kommunistilakien perusteella lakkautetuiksi.