Ero sivun ”Karma” versioiden välillä

[[Teosofia]]n mukaan karma on ikuinen unversaali laki. Se on syyn ja seurauksen laki (sen minkä kylvät, sen myös niität) eli elämässä tehtyjen tekojen ja valintojen seuraus. Huonot teot luonnollisesti aiheuttavat kärsimystä ja hyvät teot onnellisuutta. Karma ei kuitenkaan rankaise eikä palkitse, vaan palauttaa tasapainon universumiin ja yksilön elämään. Siksi karma on rakkauden ja harmonian laki. Se toimii kaikilla olemassaolon tasoilla (fyysinen, astraalinen, mentaalinen, buddhinen, atminen jne.). Yksikään olento ei ole vapaa karman laista, ei edes ns. "enkelit". Karma ei sulje pois yksilöllistä vapautta. Perinnöllisyys on karman palvelija, sillä jokaisella teolla, sanalla ja ajatuksella me luomme jatkuvasti jotakin omaan olemukseemme, joten kaikella on jokin seuraus. Olemme siis luoneet itsemme sellaisiksi kuin me olemme fyysisinä, älyllisinä, henkisinä ja moraalisina olentoina. Teosofian oppien mukaan kehitys ei kulje taaksepäin, eikä näin ollen ihminen voi syntyä uudelleen kivi-, kasvi- tai eläinkuntaan. Joten karma ei ole yhteydessä sielunvaellukseen, vaan jälleensyntymiseen, joka on läheisessä suhteessa karman lakiin. Teosofiassa ajatellaan, että vääryydet tulisi antaa anteeksi pahantekijälle. On olemassa niin yksilöllistä karmaa, karmaa suhteissa muihin ihmisiin, yhteiskunnallista ja koko maailman laajuista karmaa. Koko universumi kun on karman lain alainen. Ihminen, joka haluaa kostaa pahapahan pahalla, eikä hyvällä, tulee itse kärsimään kostonajatuksistaan. Teosofian mukaan ajatusmuoto palaa aina lähettäjälleen. Näin ollen anteeksianto kuuluu ihmiselämään tärkeänä osana ja on näin ollen suhteessa karmaan. <ref>Anteeksiantoon liittyen: Blavatsky, H. P.: "Teosofian avain" 1954/1889 s. 185-186</ref>