Ero sivun ”Suomen kallioperä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
wikifying
Rivi 17:
====Svekofenninen orogenia====
 
[[Tiedosto:Gneiss Berghamn Finland.JPG|thumb|Gneissiä [[Berghamn]]in saarella [[Turunmaan saaristo|Turunmaan saaristossa.]]Turunmaan saaristo kuuluu [[Uudenmaan liuskevyöhykkeeseenliuskealue]]eseen.]]
Arkeeisen ajan tapahtumien jälkeen Suomen kallioperän kehityksessä seurasi pitkä hiljainen jakso. Seuraavat kallioperämme merkittävimmät mullistukset tapahtuivat varhaisproterotsooisen maailmankauden aikana. Tuolloin, noin 1900-1800 miljoonaa vuotta sitten tapahtui niin sanottu [[Svekofennidit|Svekofenninen orogenia]]<ref>Lehtinen et al. 1998: 99-100.</ref>, jossa muodostui suurin osa maamme etelä- ja keskiosien kivilajeista.
 
Svekofenniset kivilajit ovat alunperin olleet erilaisia [[Vulkaniitti|vulkaniitteja]] ja [[Sedimentti|sedimenttejä]]. Svekofennisessä orogeniassa nämä kivet joutuivat [[metamorfoosi (geologia)|metamorfoosin]] kohteeksi. Metamorfoosissa kivet muuttuivat erilaisiksi [[liuske]]iksi, [[Gneissi|gneisseiksi]] ja [[Migmatiitti|migmatiiteiksi]]. Niitä alueita, joilla tämäntyyppiset kivilajit ovat vallitsevia, kutsutaan [[Svekofenniset liuskealueet|Svekofennisiksi liuskealueiksi]],<ref>Lehtinen et al. 1998: 200.</ref> joista esimerkiksi [[Tampereen liuskealue]] on ollut aktiivisen tutkimuksen kohteena jo 1800- luvun lopulta alkaen.<ref>Lehtinen et al. 1998: 209.</ref>
 
Liuskealueiden lisäksi Svekofennisen orogenian yhteydessä muodostui paljon erilaisia [[graniitti]]sia [[syväkivi]]ä. Graniittien lisäksi muodostui myös vähäisiä määriä [[Mafinen|mafisia]] syväkiviä, kuten [[gabro]]ja.<ref>Lehtinen et al. 1998: 230.</ref>
 
Nämä syväkivet jaetaan neljään luokkaan sen mukaan, mikä niiden syntyajankohta suhteessa Svekofennisen orogenian vaiheisiin. Nämä luokat ovat: syn-, myöhäis-, post- ja anorogeeninen. Synorogeeninen tarkoittaa sellaisia kiviä, jotka ovat muodostuneet [[orogenia]]n voimakkaimman vaiheen aikana, myöhäisorogeeniset kivet taas ovat muodostuneet kun orogeniaan liittyvät laattaliikunnot olivat jo laantumassa. Postorogeeniset kivet muodostuivat [[Laattatektoniikka|tektonisen]] toiminnan jo laannuttua; anorogeeniset kivet ovat puolestaan sellaisia, että ne eivät liity ko. orogeeniseen tapahtumaan millään tavalla.<ref>Lehtinen et al. 1998: 235.</ref>
 
Näistä graniittisista kivilajiyksiköistä huomionarvoisia ovat synorogeeninen Keski-Suomen granitoidikompleksi<ref name ="Suomen kallioperä, s.240">Lehtinen et al. 1998: 240.</ref>, myöhäisorogeeninen [[Turku|Turun]]-Sulkavan[[Sulkava]]n graniittivyöhyke<ref name ="Suomen kallioperä, s.240">Lehtinen et al. 1998: 240.</ref> ja Svekofenniseen orogeniaan liittymätön mutta suurinpiirtein saman ikäinen Keski-Lapin graniittikompleksi<ref>Lehtinen et al. 1998: 251.</ref>.
 
Kun Svekofennisen orogenian tektoninen aktiivisuus oli jo laantunut, purkautui [[Maan vaippa|vaipasta]] ylös kuoreen ns. postorogeenisia graniitteja. Nämä graniitit esiintyvät pieninä, rengasmaisina tai [[Juoni (geologia)|juonimaisina]] [[intruusio]]ina [[Ahvenanmaa]]n saaristossa, [[Mikkeli]]ssä ja [[Ruokolahti|Ruokolahdella]].
 
==Lähteet==