Ero sivun ”Aleksander Lauréus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
nyt meni sekaisin, siis näin
Rivi 5:
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = 4. tammikuuta [[1783]]
| syntymäpaikka = [[Turku]], {{Suomi}}
| kuolinpäivä = [[21. lokakuuta]] [[1823]]
| kuolinpaikka =[[Rooma]], {{[[Italia}}]]
| kansallisuus = {{Suomi}}suomalainen
| ala = [[Taidemaalari]]
| taidesuuntaus =
Rivi 16:
}}
 
[[KuvaTiedosto:Alex Laureus Portrait of Stepmother.JPG|thumb|250px|Aleksander Lauréus, ''Taiteilijan äitipuoli Mariana Juliana Lauréus s. Winqvist poikineen'', 1806.]]
{{Malline:Suomalaiset Ruotsin taideakatemiassa}}
'''Aleksander Lauréus''' (myös '''Alexander Lauraeus''') ([[4. tammikuuta]] [[1783]], [[Turku]] – [[21. lokakuuta]] [[1823]] [[Rooma]], [[Italia]]) oli suomalainen taidemaalari.
Rivi 24:
Hänestä tuli kuninkaallinen [[hovimaalari]] 1811 ja Taideakatemian jäsen 1812, ja hän toimi jonkin aikaa opettajana [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) [[Tukholma]]ssa.
 
== ElämänvaiheitaElämäkerta ==
Lauréus syntyi Ulrika Lovisan esikoispoikana. Äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen 1794. Isä solmi heti suruajan jälkeen uuden avioliiton 31-vuotiaan Maria Juliana Vinqvistin kanssa. Alexander oli 11-vuotias ja aloitti koulunkäynnin [[Turun Katedraalikouluatetraalikoulu]]ssa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1800. Tuolloin häntä kiinnostivat [[Rousseau]]n kirjat. Hän opiskeli luultavasti [[Turun piirustuskoulu]]ssa 1800–1802, jolloin opettajana toimi [[Erik Johan Hedberg]]. Lauréus sai 1802 Turun läänin vapaaherra Olof Vibeliuksen johtamalla varainkeruulla kootun 195 [[riikintaaleri]]n 32 killingin suuruisen stipendin[[stipendi]]n [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa opiskelua varten. <ref>Aleksander Lauréus s. 4 </ref>
 
Lauréus lähti syksyllä 1802 Tukholmaan ja aloitti opiskelut Taideakatemian ala-asteella ns.niin sanotussa prinsiippikoulussa 1802–1803. Johtajana oli tuolloin [[Lorenz Pasch]] nuorempi, ja opettajina toimivat muun muassa J. T. Sergel, Louis Masleriez, C. F. von Breda ja [[Pehr Hilleström]]. Nuorta Alexanderia olivat tukemassa kuninkaallinen sihteeri Gummér ja suomalaissyntyinen eversti ja, taideakatemian jäsen J. A. von Gerten. Vuosina 1804–1805 Lauréus opiskeli mallikoulussa, Taideakatemian ylemmällä asteella. Hän sai yksityishenkilöltä 50 riikintaalerin piirustuskilpailun palkinnon, jonka turvin hän kävi kotonaan [[Turku|Turussa]] ja ehkä myös [[Ahvenanmaa]]lla. Hän maalasi isänsä ja äitipuolensa muotokuvat. Lauréus ei ilmeisesti enää sen jälkeen käynyt Suomessa. Suomi Suomestaliitettiin tuli vuonnaVenäjään 1809, ja siitä tuli [[Venäjän Suuriruhtinaskuntasuuriruhtinaskunta]]. Samana vuonna Lauréus kutsuttiin Taideakatemian agréeksi ja hän sai hovimaalarin arvon. Hän asui Ruotsissa yhdessä Margareta Charlotta Thyneliuksen kanssa. Vuonna 1812 Lauréus nimitettiin Taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi. Vuosina 1815–1816 hän hoiti tilapäistä piirustuksen professuuria Taideakatemiassa 150 riikintaalerin vuosipalkalla. <ref>Aleksander Lauréus s. 5</ref>
Lauréus syntyi Ulrika Lovisan esikoispoikana. Äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen 1794. Isä solmi heti suruajan jälkeen uuden avioliiton 31-vuotiaan Maria Juliana Vinqvistin kanssa. Alexander oli 11-vuotias ja aloitti koulunkäynnin [[Turun Katedraalikoulu]]ssa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1800. Tuolloin häntä kiinnostivat [[Rousseau]]n kirjat. Hän opiskeli luultavasti [[Turun piirustuskoulu]]ssa 1800–1802, jolloin opettajana toimi [[Erik Johan Hedberg]]. Lauréus sai 1802 Turun läänin vapaaherra Olof Vibeliuksen johtamalla varainkeruulla kootun 195 [[riikintaaleri]]n 32 killingin suuruisen stipendin [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa opiskelua varten. <ref>Aleksander Lauréus s. 4 </ref>
 
Vuonna 1817 Alexander Lauréukselle myönnettiin 1817 kolmivuotinen matkastipendi, minkä myötäja hän lähti syyskuussa Margaretan kanssa kohti [[Pariisi]]a. Matka kesti kolme kuukautta. Pariisissa Ranskassa hän opiskeli [[Pierre-Narcisse Guérinin]] ateljeessa 1817-1820. Vuonna 1820 hän lähti Margaretan ja upseeri-taiteilija Michael Gustaf Anckarsvärdin seurassa [[Italia]]an [[Rooma]]an jälleen Taideakatemian kolmivuotisen stipendin turvin. Lauréus sairastui 9.10.1823 ja kuoli 21.10.1823. Pariisin ajalta maalauksia on vähän, mutta Rooman ajalta töitä on runsaammin.<ref>Aleksander Lauréus s. 6</ref>
Lauréus lähti syksyllä 1802 Tukholmaan ja aloitti opiskelut Taideakatemian ala-asteella ns. prinsiippikoulussa 1802–1803. Johtajana oli tuolloin [[Lorenz Pasch]] nuorempi ja opettajina toimivat muun muassa J.T. Sergel, Louis Masleriez, C. F. von Breda ja [[Pehr Hilleström]]. Nuorta Alexanderia olivat tukemassa kuninkaallinen sihteeri Gummér ja suomalaissyntyinen eversti ja taideakatemian jäsen J. A. von Gerten. Vuosina 1804–1805 Lauréus opiskeli mallikoulussa, Taideakatemian ylemmällä asteella. Hän sai yksityishenkilöltä 50 riikintaalerin piirustuskilpailun palkinnon, jonka turvin hän kävi kotonaan [[Turku|Turussa]] ja ehkä myös [[Ahvenanmaa]]lla. Hän maalasi isänsä ja äitipuolensa muotokuvat. Lauréus ei ilmeisesti enää sen jälkeen käynyt Suomessa. Suomesta tuli vuonna 1809 [[Venäjän Suuriruhtinaskunta]]. Samana vuonna Lauréus kutsuttiin Taideakatemian agréeksi ja hän sai hovimaalarin arvon. Hän asui Ruotsissa yhdessä Margareta Charlotta Thyneliuksen kanssa. Vuonna 1812 Lauréus nimitettiin Taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi. Vuosina 1815–1816 hän hoiti tilapäistä piirustuksen professuuria Taideakatemiassa 150 riikintaalerin vuosipalkalla. <ref>Aleksander Lauréus s. 5</ref>
 
Vuonna 1817 Alexander Lauréukselle myönnettiin kolmivuotinen matkastipendi, minkä myötä hän lähti syyskuussa Margaretan kanssa kohti [[Pariisi]]a. Matka kesti kolme kuukautta. Pariisissa Ranskassa hän opiskeli [[Pierre-Narcisse Guérinin]] ateljeessa 1817-1820. Vuonna 1820 hän lähti Margaretan ja upseeri-taiteilija Michael Gustaf Anckarsvärdin seurassa [[Italia]]an [[Rooma]]an jälleen Taideakatemian kolmivuotisen stipendin turvin. Lauréus sairastui 9.10.1823 ja kuoli 21.10.1823. Pariisin ajalta maalauksia on vähän, mutta Rooman ajalta töitä on runsaammin.<ref>Aleksander Lauréus s. 6</ref>
 
Lauréuksen maalauksia on ollut näyttelyissä Italiassa Milanossa ja Roomassa 1937.
 
Teoksia on [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumin]], Turun, Tampereen ja Imatran taidemuseoissa, [[Cygnaeuksen galleria]]ssa, [[Kansallismuseo]]ssa, Taidesäätiö Meritassa, [[Gyllenbergin taidemuseo|Gyllenbergin]] ja [[Serlachiuksen taidemuseo]]issa. Ulkomailla maalauksia on Ruotsissa: TukholmanNationalmuseum, NationalmuseumissaTukholma, sekäKonstmuseet, StadsmuseumissaGöteborg, GöteborginRuotsi, KonstmuseetissaStadsmuseum, Tukholma, Uddevalla museumissamuseum sekä myösNorjassa Norjan NasjonalgallerietissaNasjonalgalleriet, OslossaOslo.
 
== Palkinnot ==
Rivi 59 ⟶ 58:
*Kasimir Leino: Hovimaalaaja Aleksander Lauréus ja hänen ympäristönsä, 1908
*Stjernschantz, Torsten: Alexander Lauréus : en konsthistorisk studie, Schildt, 1914
<br />
 
{{Malline:Ennen vuotta 1820 syntyneet taiteilijat Suomessa}}