Ero sivun ”Maria Fjodorovna” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TobeBot (keskustelu | muokkaukset)
Lazoy (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 16:
* suuriruhtinatar [[Olga Aleksandrovna Romanova]] ([[13. kesäkuuta]] [[1882]]–[[24. marraskuuta]] [[1960]])
 
Kruununperillis- ja hallitsija-aikanaan Aleksanteri III perheineen oleskeli usein kesäisin [[Langinkoski|Langinkosken]] kesäkartanossakalastajamajalla [[Kymijoki|Kymijoen]] suulla, josta sanotaan että se oli tanskalaisesta vaatimattomuudesta pitävän Maria-vaimon suosima paikka, jossa, toisin kuin Venäjällä, paikallinen väestö oli hengeltään skandinaavista.
 
Aleksanteri III:sta tuli Venäjän keisari isänsä [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]]:n salamurhan jälkeen [[1881]]. Aleksanteri III kuoli 1894, jolloin valtaistuimelle astui Aleksanterin ja Maria Fjodorovnan vanhin poika [[Nikolai II]]. Leskikeisarinna oli tärkeänä neuvonantajana monissa poikansa päätöksissä.
 
Maria Fjodorovna oli tunnettu Suomen ystävä. Ensimmäisellä venäläistämiskaudella hän yritti saada poikaansa Nikolaita lopettamaan venäläistämistoimet Suomessa ja kutsumaan epäsuositun kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin takaisin Pietariin. Keisarinna osoitti vieroksuntaansa Venäjän toimia Suomea vastaan myöhemminkin, hänen matkatessaan junalla Suomen kautta takaisin Venäjälle hän antoi soittokunnan soittaa porilaisten marssin ja maamme laulun, joiden esittämisen sen aikainen kenraalikuvernööri Seyn oli kieltänyt.
 
==Vallankumouksen jälkeen==