Ero sivun ”Carl Gustaf Estlander” versioiden välillä

Estlander osallistui [[Säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäiville]] 1882 papiston edustajana ja 1899 aatelin edustajana. Hän oli Helsingin kaupunginvaltuutettuna 1875–1879 ja 1883–1885. Estlander toimi [[Muinaistieteellinen toimikunta|Muinaistieteellisen toimikunnan]] puheenjohtajana 1890–1894, [[Suomen Taideyhdistys|Suomen Taideyhdistyksen]] sihteerinä 1869–1876 ja puheenjohtajana 1878–1896, [[Suomen taideteollisuusyhdistys|Suomen taideteollisuusyhdistyksen]] varapuheenjohtajana 1876–1882, [[Suomen Tiedeseura]]n puheenjohtajana 1876–1877 ja [[Akateeminen lukuyhdistys|Akateemisen lukuyhdistyksen]] puheenjohtajnapuheenjohtajana 1876–1877. Estlander oli jäsenenä ja puheenjohtajana useissa koulu- ja ylimmän opetuksen kysymyksiä käsitelleissä komiteoissa.

Estlander teki 1870-luvulla aloitteen kuvataiteen ja taidetollisuudentaideteollisuuden korkeinta koulutusta antavan [[Ateneum]]in perustamisesta. Tämä hanke toteutui 1880-luvulla ja Ateneumin rakennus vihittiin käyttöön 1887. Uudessa rakennuksessa toimi Ateneumin [[taidemuseo]]n lisäksi myös [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]] (1848–1939), jonka nimi muuttui 1939 Suomen Taideakatemian kouluksi (vuodesta 1985 [[Kuvataideakatemia]]), sekä [[Taideteollinen korkeakoulu]] vuoteen 1982 asti.

Estlander oli [[Helsingfors Dagblad]]-lehden toimituksen jäsenenä 1862–1863 ja hän oli [[Finsk Tidskrift]]in toimittaja 1876-18861876–1886.

Estlander oli naimisissa vuodesta 1860 Helena Aurora Federleyn kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta. Estlanderin veli oli Helsingin yliopiston kirurgian professori [[Jakob August Estlander]] (1831–1881) ja veljenpoika oikeushistorian professori ja [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]:n]] kansanedustaja [[Ernst Estlander|Ernst Henrik Estlander]].