Wikipedia

Ero sivun ”Ehdonalainen vapaus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lepax (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
21 320 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
täydennys + lähteet
Rivi 1:
'''Ehdonalainen vapaus''' koittaatarkoittaa Suomessa,ehdottomaan kun[[vankeus]]rangaistukseen tuomitun [[vanki|vangin]] päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksesta vapaudessa. Se koittaa Suomessa, kun vanki on suorittanut hänelle kuuluvan määräosan [[rangaistus|rangaistuksestaan]]. Ajankohdan laskemisen pohjana on aina tuomioistuimen määräämän ehdottoman vankeusrangaistuksen pituus. Määräosan laskemisen jälkeen saadusta osamäärästä vähennetään aika, jonka henkilö on ollut ''tämän asian vuoksi'' vapautensa menettäneenä. Puhekielessä ehdonalainen vapaus ja [[Vankeus#Ehdollinen_vankeus|ehdollinen vankeusrangaistus]] sekoitetaan usein keskenään. Ne ovat kuitenkin eri käsitteitä.
 
Ennen varsinaista ehdonalaista vapauttamista vanki voidaan tietyin edellytyksin päästää ns. valvottuun koevapauteen, joka voi alkaa enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapautta. Valvottua koevapautta valvotaan teknisin välinein tai muulla tavoin. Jos valvotun koevapauden edellytykset eivät enää päätöksen tekemisen jälkeen täyty, koevapaus peruutetaan. <ref> [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki 2c luku 8 § (39/1889, muut. 780/2005)] </ref>
 
==Vapautumisajankohdat==
===Nuoret, ensikertalaiset ja rikoksenuusijat===
Vangin vapautuminen riippuu hänen iästään rikoksen tekohetkellä ja mahdollisista aiemmista rikoksistaan.
*Nuori ensikertalainen rikoksentekijä (rikokseen 15–20-vuotiaana syyllistynyt) päästetään ehdonalaiseen vapauteen hänen suoritettuaan '''yhden kolmasosan''' rangaistuksestaan mutta hänen pitää tavata henkilökohtaista ehdonalaisvalvojaa tiettyinä päivinä.
*Vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen '''puolet''' rangaistuksesta suoritettuaan, jos hän
# on ensimmäistä kertaa [[vankila]]ssa
# on nk. ''vankeinhoidollisesti ensikertalainen'' eli ei ole syyllistynyt vapausrangaistukseen johtaneeseen rikokseen edellistä vapautumista seuranneiden kolmen vuoden aikana.
*muissa kuin edellisissä tapauksissa vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut '''kaksi kolmasosaa''' rangaistuksestaan. <ref> [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki 2c luku 5 § 2 mom (39/1889, muut. 780/2005)] </ref>
 
===Koko rangaistuksen suorittaminen vankilassa===
Vanki voi kuitenkin joutua suorittamaan koko rangaistusaikansa vankilassa. Tähän poikkeukselliseen toimenpiteeseen tuomioistuin voi päätyä, jos tuomittu on ▼
 
*syyllistynyt henkirikokseen, terroristiseen rikokseen tai muihin törkeisiin väkivaltarikoksiin ja ▼
▲Vanki voi kuitenkin joutua suorittamaan koko rangaistusaikansa vankilassa. Tähän poikkeukselliseen toimenpiteeseen tuomioistuin voi päätyä, jos rangaistus on määräaikanen ja vähintään kolmen vuoden pituinen ja tuomittu on
▲*syyllistynyt henkirikokseen, sotarikokseen, terroristiseen rikokseen tai eräisiin muihin törkeisiin väkivaltarikoksiinväkivalta- tai seksuaalirikoksiin ja
*on syyllistynyt sellaiseen edellisen kymmenen vuoden aikana tai on vapautettu alle kolme vuotta aiemmin elinkautisesta tai suorittamasta koko rangaistusaikaa vankilassa sekä
*hänen katsotaan olevan vakavaerittäin uhkavaarallinen toisen hengelle ja, terveydelle tai vapaudelle. <ref> [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki 2c luku 11 § (39/1889, muut. 780/2005)] </ref>
 
Koko rangaistusaikaa suorittamaan määrätty päästetään ehdonalaiseen vapauteen hänen suoritettuaan rangaistuksesta 5/6, jos häntä ei enää ole pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle, kuitenkin aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt kolme vuotta. Jollei koko rangaistusaikaa suorittamaan määrättyä päästetä ehdonalaiseen vapauteen, hänet sijoitetaan valvottuun koevapauteen kolme kuukautta ennen vapauttamista. <ref> [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki 2c luku 12 § (39/1889, muut. 780/2005)] </ref>
 
===Elinkautisvangit===
[[elinkautinen vankeus|Elinkautiseen vankeuteen]] tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt kaksitoista vuotta. 18-20-vuotiaana tehdystä rikoksesta elinkautiseen vankeuteen tuomittu vanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt kymmenen vuotta. Vapauttamisesta päättää [[Helsingin hovioikeus]]. <ref> [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki 2c luku 10 § (39/1889, muut. 780/2005)] </ref> Hovioikeuden vapauttamat vangit on päästetty ehdonalaiseen vapauteen keskimäärin noin 2 vuotta vähimmäisajankohdan jälkeen. Vapauttaminen heti vähimmäisajan jälkeen on edellyttänyt sitä, että rikoksen laadussa ei ole mitään erityistä, että rikoksessa on ollut kyse lähinnä poikkeuksellisessa elämäntilanteessa tehdystä ainutkertaisesta teosta ja että vangin vankila-aikainen käyttäytyminen on ollut moitteetonta. <ref> [http://www.haaste.om.fi/46012.htm Oikeusministeriö: Elinkautisvankien vapauttaminen hovioikeuden päätöksellä] </ref>
 
==Ehdonalaisen vapauden lykkääminen==
Tällöin tuomioistuin voi määrätä syyttäjän vaatimuksesta tuomitun suorittamaan koko rangaistuksensa vankilassa. Koko rangaistusaikaa vankilassa kärsivä vanki vapautetaan, kun 5/6 hänen tuomiostaan on suoritettu. Jos vanki kuitenkin todetaan edelleen vaaralliseksi toisten hengelle ja terveydelle, hän voi joutua [[Helsingin hovioikeus|Helsingin hovioikeuden]] päätöksellä olemaan vankeudessa loputkin tuomiostaan. Hänet on silti laskettava valvottuun koevapauteen viimeistään kolme kuukautta ennen vapautumistaan.
Ehdonalaista vapauttamista voidaan lykätä, jos vangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta on olemassa ilmeinen vaara, että vanki vapauduttuaan syyllistyy henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen ja vapauttamisen lykkääminen on tarpeen rikoksen estämiseksi. <ref> [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki 2c luku 9 § (39/1889, muut. 780/2005)] </ref>
 
==Ehdonalaisen vapauden menettäminen==
Ehdonalaiseen vapauteen liittyy koeaika, jonka pituus on jäljellä olevan vankeusrangaistuksen pituinen, kuitenkin enintään kolme vuotta. JosElinkautisen ehdonalaiseenvankeusrangaistuksen vapauteenjäännösrangaistuksen laskettupituus vankion syyllistyykolme uusiinvuotta. rikoksiinKoeaikaa vapautensanimitetään jäännösrangaistukseksi. Jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen ja saajosta vankeusrangaistuksen,syyte menettääon hännostettu myösvuoden ehdollisenkuluessa vapautensa.koeajan Tällöinpäättymisestä, tuomioistuin ratkaiseevoi syyttäjän tuleekovaatimuksesta jäännösrangaistusmäärätä pannajäännösrangaistuksen täytäntööntäytäntöönpantavaksi kokonaan vaitai osittain. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vankeinhoito.fi/15121.htm| Nimeke = Vapautuminen| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Vankeinhoitolaitos| Viitattu = 28. lokakuuta 2007 | Kieli = }}</ref> <ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki 2c luku 14 § (39/1889, muut. 780/2005)] </ref>
 
==Armahdus==
[[Suomen presidentti|Tasavallan presidentti]] voi perustelematta [[armahdus|armahtaa]] kenet tahansa milloin tahansa. Käytännössä armahdukset ovat kohdistuneet lähinnä [[elinkautinen vankeus|elinkautista]] rangaistustavankeusrangaistusta suorittaviin. Joskus armahdetaan myös vakavasti sairastunut vanki. Muut kuin nämä perusteet ovat armahduksissa hyvin harvinaisia. Elinkautista rangaistusta suoritetaan Suomessa keskimäärin runsaat 14 vuotta.
 
Lain pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä tultua voimaan (1.10.[[2006]]) elinkautista kärsivien vankien päästämisestä ehdonalaiseen vapauteen päättää [[Helsingin hovioikeus]]. Tasavallan presidentin armahdusoikeus kuitenkin säilyy.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ehdonalainen_vapaus”