Ero sivun ”Ole Nydahl” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
p
w
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
p (Botti lisäsi: nl:Ole Nydahl)
p (w)
Vuonna [[1968]] Ole Nydahl ja hänen vaimonsa [[Hannah Nydahl]] tapasivat häämatkallaan Himalajalla drugpa-kagyü-linjan laman Lopön Tsechu Rinpochen, joka jätti heihin lähtemättömän vaikutuksen ja jonka ansiosta he seuraavana vuonna Nepaliin palattuaan tapasivat 16. Gyalwa [[Karmapa]]n, karma-kagyü-koulukunnan johtajan. Olesta ja Hannahista tuli hänen ensimmäiset länsimaalaiset oppilaansa, ja he jäivät sittemmin kolmeksi vuodeksi Himalajalle harjoittamaan 16. Gyalwa Karmapan opastuksessa, minkä jälkeen Karmapa pyysi heitä työskentelemään [[buddhalaisuus|buddhalaisuuden]] hyväksi ja tuomaan linjan kallisarvoiset opetukset länteen. Ennen kohtaamista Nydahlit kertovat olleensa "tavallisia hippejä, joita kiinnosti eksoottisten aineiden polttelu ja maailman ihmettely". Ole Nydahl olikin joutunut vaikeuksiin viranomaisten kanssa huumausaineiden käyttönsä vuoksi kotimaassaan.<ref>[http://www.religionenlu.ch/pdf/2005-11-04.pdf Neue Luzerne Zeitung. Mystiker in Turnschuchen und T-shirt 4.11.2005.] Viitattu 5.11.2007</ref>
 
Vuodesta [[1972]] lähtien Nydahl on matkustanut opettamassa eri puolilla maailmaa ja hän on perustanut tähän mennessä yli 550 [[Timanttipolku-buddhalaisuus|keskusta]] tai [[buddhalainen meditaatio|meditaatioryhmää]]. Nydahl on ollut tärkeimpänä voimana Tiibetin buddhalaisuuden tuomisessa länteen. Tiibetin karma-kagyü-välitys edustaa Intian mahasiddhojen perinnettä. Mahasiddhat olivat tantrisia mestareita, jotka tulivat eri elämänaloilta ja saavuttivat valaistumisen yhden elämän aikana yhdistämällä timanttipolkuharjoituksen erottamattomaksi osaksi jokapäivästä elämäänsä. Lähes kaikki Intian 84 legendaarisesta mahasiddhasta harjoittivat maallikkopolkua[[maallikko]]polkua, vain muutamat heistä olivat munkkeja, ja myös kagyü-linjan välityksen Intiasta Tiibetiin hakenut Marpa Kääntäjä (1012–1097) oli maallikkoharjoittaja. Hänen tärkein oppilaansa Milarepa (1052–1135) oli joogi, ja vasta Milarepan jälkeen linjanhaltijana toiminut Gampopa (1079–1153) perusti kagyü-linjan luostarijärjestelmän. Gampopan perinnettä kutsutaan dhagpo-kagyüksi, kun taas Marpalta peräisin olevaa maallikko- ja joogiperinnettä, jonka Nydahlit toivat länteen, kutsutaan marpa-kagyüksi. Nydahlien perustamat Timanttipolku-buddhalaiset keskukset on tarkoitettu nimenomaan maallikko- ja joogiharjoittajia varten.
 
Timanttipolku-keskuksissa tehtävät harjoitukset noudattavat täsmällisesti karma-kagyü-linjan tuhatvuotista perinnettä, mutta keskeiset harjoitukset, kuten ngöndro-harjoitukset, on vähitellen käännetty läntisille kielille ja varsinaiseen välitykseen kuulumattomat elementit, jotka liittyvät Tiibetin kulttuuriin, on pyritty minimoimaan. Nydahlit tekivät tämän käännös- ja karsimisprosessin hyvin varovasti pitäen huolta siitä, että linjan "siunaus" (tämä on vajrayanabuddhalaisuuden tekninen termi) pysyi heikentymättömänä välityksen siirtyessä länteen. Välityksen ydin on pysynyt täysin muuttumattomana, mutta Ole Nydahlin erityistaito on esittää buddhalaisuuden muinainen viisaus muodossa, joka koskettaa erityisesti länsimaisia ihmisiä. Hänen perustamissaan Timanttipolku-buddhalaisissa keskuksissa hyödynnetään länsimaisen demokraattisen yhteiskunnan erityispiirteitä: korkeaa koulutustasoa, kriittisyyttä, vapautta ja läpinäkyvyyttä. Karma-kagyü-linjasta onkin pitkälti Nydahlin ansiosta tullut eniten harjoitettu Tiibetin buddhalaisuuden linja lännessä, vaikka Tiibetissä se oli suhteellisen pieni linja verrattuna hallitusvaltaa käsissään pitäneeseen gelug-linjaan. Nydahl itse toteaa ainoastaan noudattaneensa täsmällisesti 16. Karmapalta saamiaan ohjeita.
32 546

muokkausta