Ero sivun ”Linus Torvalds” versioiden välillä

| kotisivu = [http://www.cs.helsinki.fi/~u/torvalds/ Torvaldsin kotisivu]

'''Linus Benedict Torvalds''' {{lausunta|Sv-Linus Torvalds.ogg}} (s. [[28. joulukuuta]] [[1969]] [[Helsinki]]<ref name="linuxjournal">{{Verkkoviite|Tekijä= Marjorie Richardson, Marjorie |Nimeke= Interview: Linus Torvalds |Osoite= http://www.linuxjournal.com/article/3655 |Ajankohta= 1.11.1999 |Julkaisija= Linux Journal |Viitattu= 2616.43.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref>) on [[Suomenruotsalaiset|suomenruotsalainen]] [[tietotekniikka|tietotekniikka-asiantuntija]], [[ohjelmointi|ohjelmoija]] ja [[hakkeri]], joka aloitti 1990-luvulla [[Linux (ydin)|Linux-käyttöjärjestelmäytimen]] kehittämisen ja on edelleen sen projektikoordinaattori. Hän asuu [[Portland (Oregon)|Portlandissa]], [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], yhdessä vaimonsa ja kolmen tyttärensä kanssa ja työskentelee [[Linux Foundation]] -säätiön rahoittamana kokopäiväisesti Linux-ytimen parissa.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Does Linus Torvalds work for The Linux Foundation? |Osoite= http://www.linux-foundationlinuxfoundation.org/enabout/FAQfaq#Does_Linus_Torvalds_work_for_The_Linux_Foundation.3F |Julkaisija= Linux Foundation |Viitattu= 116.113.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref>

Linus Torvalds syntyi [[suomenruotsalaiset|suomenruotsalaisten]] Torvaldsien ensimmäiseksi lapseksi. Hänen isänsä on radio- ja televisiotoimittaja [[Nils Torvalds]] ja hänen äitinsä STT:n toimittaja Anna Torvalds. Vanhemmat olivat Linuksen syntymän aikoihin radikaaleja [[vasemmisto]]laisia opiskelijoita: he toimivat aktiivisesti [[1960-luku|1960-luvun]] ylioppilasliikkeessä [[Helsingin yliopisto]]ssa. Vuonna [[1971]] Linukselle syntyi pikkusisko Sara.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 14, 25–26.</ref>

Torvalds on kertonut saaneensa nimensä kemisti [[Linus Pauling]]in ja englanninkielisen [[Tenavat]]-sarjan [[Eppu|Epun]] ({{k-en|Linus}}) mukaan.<ref>Moody 2001, s. 18.</ref> Sukunimi Torvalds puolestaan syntyi, kun Linuksen isoisä [[Ole Torvalds|Ole Saxberg]] muutti toisen etunimensä sukunimeksi ja lisäsi siihen s-kirjaimen. Torvaldseja on maailmassa vain parikymmentä, ja he kaikki ovat toisilleen sukua. Nimi ''Torvalds'' kirjoitetaan usein väärin, minkä takia Linuksesta käytetään Internetissä pelkkää etunimeä.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 24.</ref>

Torvalds on sanonut olleensa ”ruma lapsi”, jolla oli isot etuhampaat ja suuri nenä, sekä ”sosiaalisesti nörtti”. Hän oli aina luokkansa nuorimpia ja pienimpiä oppilaita. Hän oli matemaattisesti lahjakas ja harrasti varsinkin ennen tutustumistaan tietokoneisiin muun muassa [[pienoismalli]]en ja [[pienoisrautatie|-rautateiden]] rakentelua sekä [[science fiction|scifi-]] ja [[kauhukirjallisuus|kauhukirjallisuutta]].<ref>Nikkanen 2000, s. 23.</ref> Hän kävi koulunsa [[Cygnaeus Lågstadieskola|Cygnaeuksen ruotsinkielisellä ala-asteella]] ja [[Gymnasiet Svenska normallyceum|ruotsalaisessa Norssissa]].<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 13–15, 28, 35, 50.</ref>

Nils ja Anna Torvalds erosivat, kun Linus oli seitsemänvuotias.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Bordewich, Fergus M. Bordewich |Nimeke= Linus Torvalds: Vuoden eurooppalainen – Suomalainen tietokonenero ohjelmoi itsensä historiaan |Osoite= http://www-fi.valitutpalat.fi/lehti/lehti0101/artikkeli01.html |Ajankohta= tammikuuTammikuu 2001 |Julkaisija= Valitut Palat |Viitattu= 2316.43.20072010 }}</ref> Vuonna 1978 Linukselle ja Saralle syntyi velipuoli, Leo Torvalds. Lisäksi heillä on kaksi Linuksen vanhinta tytärtä nuorempaa velipuolta.<ref name="linuxjournal"/> Torvaldsin äidinkieli on [[Ruotsin kieli|ruotsi]], mutta hän puhuu myös [[Suomen kieli|suomea]], jota hän oppi etenkin viettäessään kesälomiaan suomenkielisillä alueilla, [[Mäntyharju]]lla ja [[Simpele]]ellä.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 44.</ref>

[[KuvaTiedosto:VC2019841.jpg|thumb|250px|Torvaldsin ensimmäinen tietokone oli Commodore VIC-20.]]

Ensimmäisen kontaktinsa tietokoneisiin Torvalds sai 11-vuotiaana vuonna 1981, kun hänen isoisänsä Helsingin yliopiston tilastotieteen professori [[Leo Törnqvist]] osti laskukoneensa tilalle [[Commodore VIC-20|Commodore VIC-20:n]], joka oli ensimmäisiä kotikäyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Aluksi Torvalds näpytteli isoisänsä paperille kirjoittamia ohjelmia koneelle, mutta alkoi pian lukea tietokonekirjoja ja -lehtiä ja opetteli niiden avulla ohjelmointia, aluksi [[BASIC]]- ja myöhemmin [[assembly (ohjelmointikieli)|assembly]]-[[ohjelmointikieli|ohjelmointikielellä]]. Torvaldsin ensimmäiset ohjelmat olivat yksinkertaisia pelejä. Törnqvistin kuoltua vuonna 1983 Linus sai tietokoneen itselleen.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 16–18, 20, 22, 28.</ref>

Nils Torvalds yritti saada poikansa harrastamaan muutakin kuin tietokoneita ja ilmoitti tämän koripallojoukkueeseen. Linuksen koripalloura jäi kuitenkin lyhyeksi.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 21.</ref> Nils oli myös [[Suomen Kommunistinen Puolue|SKP:n]] jäsen ja vei Linuksen mukaan [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL:n]] [[Suomen Demokratian Pioneerien Liitto|pioneeritoimintaan]].<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Sanni Jokinen, Sanni |Nimeke= Pikku pioneerit |Osoite= http://www.ylioppilaslehti.fi/2001/02/16/pikku-pioneerit/ |Ajankohta= 16.2.2001 |Julkaisija= Ylioppilaslehti |Viitattu= 1516.43.20072010 }}</ref> Linusta kiusattiin koulussa isänsä poliittisten näkemysten vuoksi.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 79.</ref> Aikuisiällään hän ei ole ollut lainkaan kiinnostunut politiikasta ja arvelee sen johtuvan juuri poliittisesti aktiivisesta perheestään.<ref name="linuxjournal"/> Nils on myös [[agnostisismi|agnostikko]] ja pettyi kovasti, kun Sara antoi myöhemmin kastaa itsensä [[katolinen kirkko|katoliseen]] ja Leo [[luterilaisuus|luterilaiseen kirkkoon]].<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 21, 80.</ref> Linus on kuitenkin [[ateismi|ateisti]].<ref name="linuxjournal"/>

16–17-vuotiaana Torvalds osti säästämillään ja stipendeinä saamillaan rahoilla toisen tietokoneensa, [[Sinclair QL|Sinclair QL:n]]. Torvalds osti koneeseen lerppuaseman, jonka [[laiteajuri|ajuri]] oli huono. Kirjoittaessaan uutta ajuria hän löysi koneen [[käyttöjärjestelmä]]stä [[Sinclair QDOS]]ista virheitä ja alkoi tutkia järjestelmää. Koska käyttöjärjestelmä oli tallennettu [[lukumuisti]]in, ei Torvalds kuitenkaan voinut korvata järjestelmän huonoja osia omalla koodillaan. Torvalds osti Englannista koneeseensa osia ja ohjelmia sekä [[Klooni (tietokone- ja videopelit)|kloonasi]] pelejä ja myi niitä tietokonelehdille.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 50–51, 55–58.</ref>

Torvalds kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1988 saaden kaikista viidestä aineesta laudaturin. Samana syksynä hän pyrki Helsingin yliopistoon ja sai opiskelupaikan suoraan, koska oli kirjoittanut pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta täydet pisteet.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 29, 37–38.</ref>

Torvalds aloitti yliopisto-opintonsa [[Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta|matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa]] tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Hänen pääaineekseen tuli [[tietojenkäsittelytiede]]. Hän opiskeli ensimmäisenä vuotenaan hyvin aktiivisesti, mitä ei hänen sanojensa mukaan tämän jälkeen enää tapahtunut. Hän liittyi myös Spektrumiin, matematiikan, fysiikan, kemian ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijajärjestöön, jonka keskiviikkoiltojen juhlista tuli hänelle sosiaaliselle elämälleen tärkeitä tilaisuuksia.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 38, 94.</ref>

Kesällä 1989 Torvalds aloitti asepalveluksensa [[Uudenmaan Prikaati]]ssa, [[Tammisaari|Tammisaaressa]]. Hän kotiutui 11 kuukauden kuluttua reservin [[vänrikki]]nä. Kotiuduttuaan Torvalds hankki ensitöikseen kokovalkoisen kissan, jonka nimeksi tuli Mithrandir, lyhyemmin Randi. Nimi viittaa [[Gandalf|Gandalf-velhon]] [[sindar (kieli)|sindarinkieliseen]] nimeen teoksessa ''[[Taru sormusten herrasta]]''.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 40–41, 62–63.</ref>

Torvalds osti tietojenkäsittelytieteen professori [[Andrew Tanenbaum]]in kirjan ''Operating Systems: Design and Implementation'', jossa Tanenbaum käsittelee [[Minix]]iä, opetuskäyttöön kehittämäänsä riisuttua versiota [[Unix]]ista. Kirja muutti Torvaldsin elämän: hän ihastui Unixin selkeään rakenteeseen ja sen taustalla olevaan filosofiaan. Vuosina 1990–1991 myös Helsingin yliopistossa oli ensi kertaa käytössä Unix, [[Digital Equipment Corporation]]in [[Ultrix]], jonka myötä Torvalds sai ensikosketuksensa ihailemaansa järjestelmään.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 64–66.</ref>

Torvalds törmäsi ensimmäisen kerran [[GNU|GNU-projektiin]] vuonna 1991, kun toinen ruotsinkielinen tietojenkäsittelytieteen opiskelija [[Lars Wirzenius]] vei hänet [[Teknillinen korkeakoulu|Teknilliseen korkeakouluun]] kuuntelemaan [[vapaa ohjelmisto|free software]] -guru [[Richard Stallman]]in puhetta. Torvalds ei kuitenkaan ollut tästä erityisen vaikuttunut.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 71–72.</ref>

Tammikuussa 1991 Torvalds osti osamaksulla uuden tietokoneen. Hän suhtautui [[IBM PC|PC]]-tietokoneisiin aluksi varauksin, mutta päätyi ostamaan [[Intel 80386|386:n]] sen hinnan, tehokkuuden ja yleisyyden vuoksi. Kone sisälsi riisutun [[DOS]]-käyttöjärjestelmän, mutta Torvalds halusi Minixin, jonka hän joutui tilaamaan ulkomailta. Minixin saapuminen kesti kuitenkin yli kuukauden, ja tuona aikana Torvalds pelaili paljon [[Prince of Persia]] -toimintapeliä. Kun Minix lopulta saapui, Torvaldsin aika meni sen paranteluun. Hän ei kuitenkaan ollut tyytyväinen käyttöjärjestelmän [[pääte-emulaattori]]in ja päätti kirjoittaa oman. Tästä ohjelmasta muodostui lopulta [[käyttöjärjestelmän ydin]], [[Linux (ydin)|Linux]].<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 64, 72–77.</ref>

Pääte-emulaattori kehittyi nopeasti loputtomasti A- ja B-kirjaimia näytölle tulostavasta testiohjelmasta siihen pisteeseen, että Torvalds pystyi ottamaan sillä yhteyttä yliopiston tietokoneeseen sekä lukemaan ja kirjoittamaan sähköpostia. Pystyäkseen kuitenkin tallentamaan tiedostoja Internetistä hänen oli kirjoitettava ohjelmaansa [[kiintolevy]]- ja [[tiedostojärjestelmä]]ajurit. Juuri niitä ohjelmoidessaan hän alkoi mieltää projektinsa käyttöjärjestelmäytimeksi pelkän pääte-emulaattorin sijaan, mutta edelleen ohjelman oli tarkoitus täyttää vain hänen omat tarpeensa.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 76, 93–95, 97.</ref>

Tiedustellessaan Minixin [[Keskusteluryhmät|uutisryhmässä]] mahdollisuutta saada käsiinsä [[POSIX|POSIX-standardeja]] Torvalds oli herättänyt Teknillisessä korkeakoulussa assistenttina toimineen [[Ari Lemmke]]n huomion. Lemmke loi Torvaldsille [[Funet]]in palvelimelle oman alihakemiston, johon tämä voisi ladata projektinsa, kun se olisi valmis julkaistavaksi. Lemmke antoi hakemistolle nimen pub/OS/Linux, koska piti Torvaldsin ohjelmastaan käyttämästä työnimestä enemmän kuin tämän lopulliseksi suunnittelemasta nimestä ''Freax''. Torvalds itse piti Linuxia narsistisena nimenä, muttei kuitenkaan vastustanut nimenvaihtoa.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 95–97, 102, 106.</ref>

[[KuvaTiedosto:Bash screenshot.png|thumb|left|200px|Bash-komentotulkki oli ensimmäisiä Linuxissa toimivia ohjelmia.]]

Sovitettuaan [[Bash|Bash-komentotulkin]] ja [[GCC|GCC-kääntäjän]] käyttöjärjestelmäänsä Torvalds laittoi ohjelmansa palvelimelle vapaasti ladattavaksi [[17. syyskuuta]] [[1991]] versionumerolla 0.01. Tästä versiosta Torvalds kertoi vain harvoille,<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 99–100, 102–105.</ref> mutta julkaistessaan kuukauden kuluttua version 0.02 hän kirjoitti Minixin uutisryhmään ilmoituksen ohjelmastaan.<ref>Moody 2001, s. 68.</ref><ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Linus Torvalds, Linus |Nimeke= Free minix-like kernel sources for 386-AT |Osoite= http://groups.google.com/group/comp.os.minix/msg/2194d253268b0a1b |Ajankohta= 5.10.1991 |Julkaisija= Google-keskusteluryhmät |Viitattu= 2816.63.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref> Hän julkaisi vielä yhden version, kunnes hänen motivaationsa käyttöjärjestelmän kirjoittamiseen alkoi hiipua. Tuhottuaan vahingossa tietokoneensa Minix-osion hän päätti kuitenkin ottaa Linuxin ensisijaiseksi käyttöjärjestelmäkseen. Sen siis tulisi selvitä omillaan, ilman Minixiä kehitysympäristönä, ja tämän päätöksen myötä seuraava Linuxin versio sai numerokseen 0.10. Torvalds lisäsi vielä tärkeän ominaisuuden, [[näennäismuisti|sivutuksen levylle]], jolloin kiintolevyä pystyi käyttämään [[keskusmuisti]]n tapaan. Se oli ensimmäinen ominaisuus, jonka Torvalds lisäsi ohjelmaansa käyttäjien pyynnöstä ja ominaisuus, jollaista Minixissä ei ollut koskaan ollut.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 107–111.</ref>

Linuxin käyttäjäkunta laajeni, ja jotkut käyttäjät kysyivät Torvaldsilta, halusiko hän rahaa ohjelmastaan. Hän pyysi heitä mieluummin lähettämään postikortin, joita tulikin satoja ympäri maailmaa. Torvalds ei kuitenkaan saanut pelkästään hyvää palautetta: Tammikuussa 1992 Minixin kehittäjä professori Andrew Tanenbaum lähetti Minixin uutisryhmään viestin, jossa hän arvosteli Linuxin rakennetta vanhanaikaiseksi, ”askeleeksi 1970-luvulle”, koska se ei perustunut [[mikroydin|mikroytimeen]]. Torvalds vastasi tiukkasävyisesti. Keskustelu jatkui kiivaana uutisryhmässä ja henkilökohtaisina sähköposteina, ja siihen otti osaa muun muassa Unixin kehittäjä [[Ken Thompson]]. Torvalds on arvellut, että Tanenbaumia harmitti se, että Linux oli syrjäyttämässä Minixin ja Torvalds käytti tämän uutisryhmää tiedottaessaan Linuxista. Torvalds itsekin kertoo tuohtuneensa enemmän asemansa järkyttämisestä luomassaan sosiaalisessa ryhmässä kuin teknisistä seikoista. Kiistan lopuksi Linuxille luotiin oma uutisryhmä ''comp.os.linux''.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 111–112, 117, 120–127, 132–133, 139.</ref><ref>Moody 2001, s. 79.</ref> Sittemmin Torvalds ja Tanenbaum ovat kuitenkin olleet hyvissä väleissä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= DiBona, Chris et al. |Nimeke= Open Sources: Voices from the Open Source Revolution |Vuosi= 1999 |KappaleLuku= Appendix A: The Tanenbaum-Torvalds Debate |Sivu= |Julkaisija= O'Reilly Media |Tunniste= ISBN 1-56592-582-3 }}|www= [http://www.oreilly.com/catalog/opensources/book/appa.html Artikkeli|Viitattu= www:ssä]16.3.2010 }}</ref>

Syksystä 1992 lähtien Torvalds toimi Helsingin yliopistossa assistenttina ja piti ruotsinkielisiä tietotekniikan kursseja. Kolme vuotta myöhemmin hän pääsi tutkimusassistentiksi. Hänen työnkuvaansa kuului siitä lähtien myös työskenteleminen tietokoneiden parissa, ja hän kehitti Linuxia myös työajallaan. Aluksi hän jännitti opettamista, mutta ajan myötä hänen itseluottamuksensa parani.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 135–136.</ref> Kun hän syksyllä 1993 piti ruotsinkielistä tietotekniikan peruskurssia ja antoi opiskelijoille kotitehtäväksi lähettää hänelle sähköpostia, yksi kurssin opiskelijoista, [[Tove Torvalds|Tove Monni]] (nyk. Torvalds), kuusinkertainen [[karate]]n Suomen mestari, pyysi sähköpostissaan häntä treffeille. Parin kuukauden kuluttua Torvalds ja Randi-kissa muuttivat Monnin asuntoon.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, 144–145.</ref>

4. marraskuuta 1993 Torvalds piti ensimmäisen julkisen puheensa Alankomaiden Unix-käyttäjäyhdistyksen kymmenvuotisjuhlassa. Häntä oli vuotta aiemmin pyydetty puhumaan Espanjaan, mutta hän oli kieltäytynyt vedoten esiintymiskammoonsa. Nyt puhe sujui kuitenkin hyvin.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 133–135.</ref>

[[KuvaTiedosto:Tux.svg|thumb|Larry Ewing piirsi [[Tux]]-pingviinin [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelmalla vuonna 1996.]]

Linux 1.0 julkaistiin Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella maaliskuussa 1994. Uudessa Linuxissa oli [[graafinen käyttöliittymä]] ja toimiva verkkojärjestelmä. Julkaisu sai huomiota mediassa ja pääsi muun muassa TV-uutisiin. Lars Wirzenius vastasi julkistuksen PR-puolesta, josta Torvalds ei ollut lainkaan kiinnostunut. Hän kuitenkin suostui pitämään tilaisuudessa puheen.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 147–148.</ref>

Julkaisun jälkeen Torvaldsista kiinnostuivat paitsi toimittajat, myös teknologiayritykset: syyskuussa [[Novell]], joka osti myöhemmin [[SUSE|SuSE Linuxin]],<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Novell ostaa SUSE Linuxin |Osoite= http://sektori.com/uutisetuutinen/novell-ostaa-suse-linuxin/5117/novell |Ajankohta= 4.11.2003 |Julkaisija= Sektori |Viitattu= 1816.63.20072010 }}</ref> pyysi häntä [[Utah]]iin [[Orem]]in kaupunkiin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] keskustelemaan omasta työpöytä-Linuxistaan, mihin Torvalds suostui sillä ehdolla, että he maksaisivat hänelle matkan myös [[San Francisco]]on. Myöhemmin [[Intel]] tarjosi Torvaldsille harjoittelijan paikkaa puoleksi vuodeksi [[Portland (Oregon)|Portland]]iin, [[Oregon]]iin, mutta perui tarjouksensa.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 150–152, 158.</ref>

Vuonna 1996 käyttöjärjestelmälle alettiin kysellä logoa. Torvalds halusi sympaattisen maskotin, jota oli mahdollista muunnella eri tavoin, toisin kuin abstrakteja logoja.<ref name="tux">{{Verkkoviite|Tekijä= Steve Baker, Steve |Nimeke= The History of Tux the Linux Penguin |Osoite= http://www.sjbaker.org/wiki/index.php?title=The_History_of_Tux_the_Linux_Penguin |Ajankohta= 2616.103.20072010 |Julkaisija= Steve Baker |Viitattu= 31.10.2007 |Kieli= {{en}} }}</ref> Hän oli ihastunut pingviineihin käydessään [[Samba (ohjelmisto)|Samba-ohjelmiston]] kehittäjän [[Andrew Tridgell]]in kanssa eläintarhassa [[Canberra]]ssa vuonna 1993. Tuolloin pieni [[sinipingviini]] oli purrut häntä käteen.<ref>Moody 2000, s. 158.</ref> Torvalds halusi maskotiksi hieman tukevan ja tyytyväisen näköisen pingviinin. Linuxille järjestettiin logokilpailuja, ja valituksi tuli ohjelmoija Larry Ewingin [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelmalla piirtämä [[Tux]]-pingviini, vaikkei se voittanut yhtäkään näistä kilpailuista.<ref name="tux"/>

Keväällä 1996 ruotsalainen hakkeri [[Peter Anvin]], joka oli vuonna 1993 kerännyt internetissä rahat Torvaldsin tietokonevelan maksamiseksi, houkutteli Torvaldsia töihin salaperäiseen tietokoneyritykseen [[Transmeta]]an [[Piilaakso]]on. Torvalds kävi työhaastattelussa, ja kun tieto siitä levisi, muutkin yritykset, kuten [[TeliaSonera|Tele]], [[Digital Equipment Corporation]] ja [[Red Hat]], tarjosivat hänelle työpaikkaa. Hän päätti kuitenkin mennä töihin Transmetalle, vaikka muut yritykset tarjosivat enemmän palkkaa. Hän oli kiinnostunut Transmetasta, jonka oli huhuttu suunnittelevan ohjelmoitavia suorittimia, eikä hän halunnut sitoutua yhteen tiettyyn Linux-yritykseen, koska olisi tällöin voinut joutua tekemään yrityksen haluamia ratkaisuja Linuxin kehityksessä. Tieto Torvaldsin uudesta työpaikasta ja siitä, että Tove oli raskaana, sai Linuxin kehittäjäyhteisön epäilemään, olisiko Torvaldsista enää jatkamaan ytimen kehittämistä.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 162–165.</ref>

Torvalds kirjoitti ''Linux, a portable operating system'' -nimisen [[pro gradu]] -työnsä Linuxin sovittamisesta eri suoritinarkkitehtuureille yhtenä viikonloppuna ja jätti sen tarkastettavaksi vain kahta päivää ennen hänen ja Toven ensimmäisen lapsen Patricia Mirandan (s. 5. joulukuuta 1996) syntymää.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 165.</ref> Opinnäytetyön tarkastanut professori [[Martti Tienari]] on kuvaillut työtä [[väitöskirja|tohtorinväitöskirjan]] tasoiseksi, ja Torvalds saikin siitä laudaturin.<ref>Nikkanen 2000, s. 28.</ref> Torvaldsin lopputyö palkittiin Tietojenkäsittelytieteen Seuran gradupalkinnolla. <ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Gradupalkinnon saajat |Osoite= http://www.tkts.fi/gradupalkitut.html |Ajankohta= 15.2.2010 |Julkaisija= Tietojenkäsittelytieteen Seura ry |Viitattu= 16.3.2010 }}</ref>

22. tammikuuta 1997 Linus ja Tove menivät naimisiin maistraatissa, koska arvelivat Yhdysvaltojen [[viisumi]]en saamisen olevan helpompaa avioparille. Häissä oli vain kolme vierasta: Toven vanhemmat ja Linuksen äiti. Torvaldsit saivat viisuminsa ja lähtivät kohti San Franciscoa 17. helmikuuta.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 165–166.</ref>

[[KuvaTiedosto:Linus Torvalds talking.jpeg|thumb|Linus Torvalds antamassa haastattelua vuonna 2002.]]

Transmeta todellakin suunnitteli vähävirtaisia suorittimia, jotka itse olivat yksinkertaisia, mutta joista tehtiin [[X86|x86-yhteensopivia]] monimutkaisilla ohjelmistoilla. Torvaldsin työnkuva liittyi jälkimmäisiin. Samalla hän kuitenkin työskenteli Linuxin parissa, myös työajallaan,<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 168–170.</ref> sillä hänen PR-arvonsa oli yhtiölle vähintään yhtä tärkeä kuin hänen ohjelmointitaitonsa.<ref name="linfo"/>

Torvaldsien toinen lapsi Daniela Yolanda syntyi 16. huhtikuuta 1998.<ref name="nndb">{{Verkkoviite|Nimeke= Linus Torvalds |Osoite= http://www.nndb.com/people/444/000022378/ |Ajankohta= |Julkaisija= The Notable Names Database Weblog |Viitattu= 1816.63.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref> Samana vuonna Linus sai kutsun [[Itsenäisyyspäivän vastaanotto|Linnan juhliin]], ja Torvaldsit valittiin [[Yleisradio|Yle]]n äänestyksessä juhlien mielenkiintoisimmaksi pariksi.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Linnan juhlat 1998 – Äänestyksen tulos |Osoite= http://www.yle.fi/linnanjuhlat/1998/lj98_text_aanestys.html |Ajankohta= 1998 |Julkaisija= Yleisradio |Viitattu= 2316.43.20072010 }}</ref>

Linux-yhtiö Red Hat oli vuonna 1997 antanut Torvaldsille [[optio]]ita, ja yhtiön listauduttua [[New Yorkin pörssi|pörssiin]] 11. elokuuta 1999 hänen optioidensa arvo oli parhaimmillaan yli viisi miljoonaa dollaria. Torvalds joutui kuitenkin odottamaan puoli vuotta ennen kuin pystyi lunastamaan optiot. Hän oli saanut osakkeita ja optioita myös [[SourceForge, Inc.|VA Linux]] -yhtiöltä, jonka listautuminen 9. joulukuuta 1999 oli vieläkin menestyksekkäämpi.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 196–200.</ref> Yhteensä hän ansaitsi optioilla noin 20 miljoonaa dollaria.<ref name="linfo">{{Verkkoviite|Nimeke= Linus Torvalds: A Very Brief and Completely Unauthorized Biography |Osoite= http://www.bellevuelinuxlinfo.org/linus.html |Ajankohta= 24.1.2006 |Julkaisija= The Linux Information Project |Viitattu= 2316.43.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref>

Kesällä 1999 toimittaja Scott Berinato kirjoitti PC Week -lehteen artikkelin ”Is the Linux revolution over?”, jossa hän kertoi, että kun Torvalds oli aiemmin vastannut omaan puhelimeensa ja keskustellut toimittajien kanssa kärsivällisesti, nykyään hänelle pystyi korkeintaan lähettämään faksin, jonka Berinato ei uskonut edes päätyvän hänen pöydälleen. Berinato epäili Linux-ilmiön muuttuneen vallankumouksellisesta sovinnaiseksi ja ehdotti, että Torvalds vetäytyisi asemastaan käyttöjärjestelmän kehityksen johtajana. Artikkeli herätti runsaasti keskustelua, pääosin Torvaldsin puolesta. Torvalds vastasi, ettei hän koskaan ole ollutkaan tahallaan muita paremmin tavoitettavissa eikä tavoitettavuus ole mitenkään osa avointa kehittämismallia.<ref>Nikkanen 2000, s. 178–179.</ref><ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 209–213.</ref>

[[Tukholman yliopisto]] myönsi Torvaldsille [[kunniatohtori]]n arvon syyskuun lopussa 1999. Hänestä tuli siten [[Ruotsi]]n akateemisen maailman nuorin kunniatohtori.<ref>Nikkanen 2000, s. 183.</ref> Seuraavana kesänä myös Helsingin yliopisto myönsi hänelle saman arvon.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Kunniatohtorit |Osoite= http://www.helsinki.fi/promootiot/filtdk/text6.htm |Ajankohta= |Julkaisija= Helsingin yliopisto |Viitattu= 2616.63.20072010 }}</ref> Torvalds ei ole sukunsa ainoa kunniatohtori, sillä [[Åbo Akademi]] promovoi vuonna 1978 hänen molemmat isoisänsä, [[Leo Törnqvist]]in ja [[Ole Torvalds]]in<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Doktorspromotioner vid Åbo Akademi |Osoite= http://wwwweb.abo.fi/aa/promotion/tidigare_promotioner/hist_prom_1978.html |Julkaisija= Åbo Akademi |Viitattu= 2316.43.20072010 |Kieli= {{sv}} }}</ref> sekä vuonna 2002 Ole Torvaldsin vaimon [[Meta Torvalds]]in.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Marja Myllyluoma, Marja |Nimeke= Meta Torvalds pääsi otsikoihin vastaavana naispäätoimittajana |Osoite= http://www.turunsanomatts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2002-05-24,104:2:107810,1:0:0:0:0:0: |Ajankohta= 24.5.2002 |Julkaisija= Turun Sanomat |Viitattu= 2316.43.20072010 }}</ref>

Vuonna 2001 julkaistiin Torvaldsin [[omaelämäkerta]] ''Just for Fun. Menestystarina'', jonka tämä oli kirjoittanut yhdessä toimittaja David Diamondin kanssa. Kirja kertoo paitsi Torvaldsin elämästä, myös Linuxin synnystä ja kehityksestä, sekä ilmiöistä avoimen lähdekoodin yhteisön ympärillä. Lisäksi Torvalds yrittää hälventää mielikuvaa itsestään ”pyyteettömänä munkkina”.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Matt Loney, Matt |Nimeke= The life and times of Linus Torvalds|Osoite= http://news.zdnet.com/2100-9595_22-529230115334.html |Ajankohta= 9.4.2001 |Julkaisija= CNET Networks, Inc |Viitattu= 3016.63.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref>

Vuonna 2003 Torvalds irtisanoutui Transmetalta<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Tuomas Karhu, Tuomas |Nimeke= Linus Torvalds lähtee Transmetalta |Osoite= http://www.itviikko.fi/page.php?page_id=46&news_id=muu/2003/06/17/linus-torvalds-lahtee-transmetalta/20032093/7 |Ajankohta= 17.6.2003 |Julkaisija= ITviikko.fi |Viitattu= 2716.63.20072010 }}</ref> ja alkoi työskennellä kokopäiväisesti Linux-ytimen parissa [[Open Source Development Labs]]in palkkaamana. Seuraavana vuonna perhe muutti Portlandiin, Oregoniin, lähemmäksi Linuksen työpaikkaa.<ref name="linfo"/> Tammikuussa 2007 OSDL yhdistyi [[Free Standards Group]]in kanssa muodostaen [[Linux Foundation]]in, josta tuli siis Torvaldsin uusi työnantaja.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Tuomas Karvonen, Tuomas |Nimeke= Linus saa uuden työnantajan |Osoite= http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=13&news_id=tyo-ja-ura/2007/01/22/linus-saa-uuden-tyonantajan/20071720/66 |Ajankohta= 22.1.2007 |Julkaisija= Digitoday |Viitattu= 2316.43.20072010 }}</ref>

Kun BitMover lakkautti vuonna 2005 BitKeeper-versionhallintajärjestelmänsä ilmaisversion, Torvalds koodasi Linux-ytimen kehittämistä varten oman hajautetun versionhallinnan (DVCS) järjestelmänsä nimeltään ''Git''in. Vuoteen 2009 mennessä Gitistä on tullut erityisesti avoimen ohjelmistokehityksen yhteisössä yksi käytetyimmistä versionhallintatyökaluista. Projektit kuten [[Perl]], [[GNOME]], [[Qt]], [[Samba (ohjelmisto)|Samba]], [[Kannettava tietokone jokaiselle lapselle]], [[VLC media player]], [[FFmpeg]], [[Wine]], [[Ruby on Rails]] ja Googlen [[Android]]-käyttöjärjestelmä hyödyntävät sitä. Gitin ympärille on muodostunut vahva yhteisö, joka kehittää sitä aktiivisesti. Projektista on päävastuussa Junio Hamano.

Nykyään Torvalds ei itse juuri kirjoita koodia Linux-ytimeen. Sen sijaan hän toimii pääasiassa kommunikaatiokanavana kehittäjien välillä.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Linus Torvalds'Torvalds’ Benevolent Dictatorship |Osoite= http://www.businessweek.com/technology/content/aug2004/tc20040818_1593_PG2.htm |Ajankohta= 18.8.2004 |Julkaisija= The McGraw-Hill Companies Inc |Viitattu= 3116.103.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref> Hän päättää kuitenkin ytimen kehityksen suurista linjoista. Se ei tarkoita, että kehittäjäyhteisö olisi hänen armoillaan, vaan Torvalds on johtaja vain, koska hän on osoittautunut luottamuksen arvoiseksi. Jos hän joskus menettäisi muiden kehittäjien luottamuksen, voisi yhteisö vain ottaa Linuxin [[lähdekoodi]]n ja kehittää siitä oman version.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 214.</ref> [[Avoin lähdekoodi|Open Source]] -vaikuttaja [[Eric S. Raymond]] on artikkelissaan [[Homesteading the Noosphere]] nimittänyt tällaista johtamistapaa ”valistuneeksi itsevaltiudeksi”.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Raymond, Eric S. Raymond |Nimeke= Project Structures and Ownership |Osoite= http://www.catb.org/~esr/writings/cathedral-bazaar/homesteading/ar01s16.html |Ajankohta= 2.8.2002 |Julkaisija= Eric S. Raymond |Viitattu= 16.73.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref>

Torvalds korostaa, ettei tehtäviä tule aktiivisesti jakaa, vaan lähtökohtana tulee olla ohjelmoijan oma kiinnostus aiheeseen. Hän soveltaa samaa periaatetta myös itseensä: hän on jättänyt muiden vastuulle [[Linux|Linux-käyttöjärjestelmän]] sellaiset osat, jotka eivät häntä kiinnosta, kuten esimerkiksi [[käyttöliittymä]]n.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 193, 214.</ref>

Lokakuussa 2004 Torvalds lisäsi Linuxin lähdekoodiin dokumentin johtamistyylistään. Siinä hän väittää, että menestyksekäs tapa johtaa on olla johtamatta eli tekemättä päätöksiä. Sen sijaan alaisten tulisi tehdä suuret, peruuttamattomat päätökset, sillä he tuntevat yksityiskohdat paremmin. Mikäli johtaja kuitenkin joutuu tekemään päätöksen, tulee hänen tehdä selväksi, ettei hän ole asiasta varma, ja päätös voi hyvinkin olla huono. Jos päätös myöhemmin osoittautuu huonoksi, sen voi perua ja sanoa olevansa idiootti. Jos taas pitää valita kahdesta vaihtoehdosta, esimerkiksi koodinpätkä tai ajuri, kannattaa Torvaldsin mukaan kokeilla molempia: Alaiset kyllä huomaavat aikanaan, kumpi toimii paremmin.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Linus Torvalds, Linus |Nimeke= Linux-kernelin johtamistyyli |Osoite= http://www.avoinelama.fi/html/AvoinElama-H2_51.html |Ajankohta= 10.10.2004 |Julkaisija= Avoinelama.fi |Viitattu= 3016.43.20072010 }}</ref>

Hakkeri [[Larry McVoy]] esitti ongelman ratkaisuksi tähdenmuotoista kehitysprosessia, jolloin koodi kulkisi Torvaldsille luottohakkereiden, niin sanottujen luutnanttien, kautta. Käytännössä kehitysjärjestelmä jo toimi tähän tapaan, mutta McVoyn mukaan tarvittiin kokonaan uusi [[ohjelmiston versionhallinta|versionhallintajärjestelmä]].<ref>Moody 2000, s. 248–249.</ref> McVoy alkoi kehittää [[BitKeeper]]-versionhallintajärjestelmää, joka otettiin käyttöön kuitenkin vasta helmikuussa 2002. Torvaldsin mukaan Linuxin kehitysprosessi nopeutui ohjelman ansiosta kaksinkertaiseksi. BitKeeper ei ollut avointa lähdekoodia, mutta avoimen lähdekoodin kehittäjät saivat käyttää sitä ilmaiseksi. Vuonna 2005 McVoyn yritys kuitenkin poisti ohjelmiston ilmaisen version markkinoilta, kun Linux-kehittäjät olivat yrittäneet kehittää omaa versionhallintaohjelmistoaan BitKeeperin pohjalta.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Jeremy Andrews, Jeremy |Nimeke= Feature: No More Free BitKeeper |Osoite= http://kerneltrap.org/node/4966 |Ajankohta= 6.4.2005 |Julkaisija= KernelTrap |Viitattu= 3016.103.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref> Torvalds alkoi kehittää omaa avointa [[Git]]-versionhallintajärjestelmäänsä huhtikuussa 2005, ja Linux siirtyi käyttämään ohjelmistoa jo kahden kuukauden kuluttua.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= JakubNarebski |Nimeke= GitHistory – Early history |Osoite= http://git.orwiki.czkernel.org/gitwikiindex.php/GitHistory#head-39026402a65d6207ce209e88b1022678904662e2Early_history |Ajankohta= 26.3.2007 |Julkaisija= GitWiki |Viitattu= 3116.103.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref>

Vuonna 2005 Torvalds kehotti avoimesti Linux-käyttäjiä käyttämään [[GNOME]]-työpöytäympäristön sijaan [[KDE|KDE:ta]], koska hänen mukaansa GNOME aliarvioi käyttäjiään ja pyrkii helppokäyttöisyyteen toimivuuden kustannuksella. Kiistan alkuperäinen syy oli hiiren kakkospainike, jonka toimintoja ei GNOMEssa voinut muuttaa. Torvalds kirjoitti lopulta itse koodin, jonka avulla hän sai napin toimimaan, kuten halusi.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Samuli Kotilainen, Samuli |Nimeke= Linus Torvalds haukkui Gnomen |Osoite= http://www.tietokone.fi/uuttauutiset/uutinen.asp?news_id=297802007/linus_torvalds_haukkui_gnomen |Ajankohta= 26.2.2007 |Julkaisija= Sanoma Magazines Finland Oy |Julkaisu= Tietokone.fi |Viitattu= 1216.103.20072010 }}</ref>

[[Linux (ydin)|Linux]] on [[lisenssi|lisensoitu]] [[Richard Stallman]]in kehittämällä [[GNU GPL]] -lisenssillä,<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 115.</ref> joka takaa käyttäjälle oikeuden kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen ohjelmaa ja sen lähdekoodia vapaasti, kunhan myös sitä tai sen muunnosta eteenpäin jaettaessa käytetään GPL-lisenssiä.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Mikko Välimäki, Mikko |Nimeke= GNU GPL:n epävirallinen suomennos |Osoite= http://www.turre.com/licenses/gpl_fi.phphtml |Ajankohta= Heinäkuu 2001 |Julkaisija= Turre Legal |Viitattu= 2716.63.20072010 }}</ref> Tämän vuoksi Torvaldsia on joskus pidetty mediassa suurena [[altruismi|altruistina]].

[[KuvaTiedosto:Heckert GNU white.svg|thumb|left|[[GNU|GNU-projektin]] logo.]]

Alun perin Torvalds levitti Linuxia omalla lisenssillään, jossa kiellettiin ohjelman myyminen kokonaan sekä vaadittiin, että jos ohjelmaa muokkasi, oli sen lähdekoodi jaettava. Tällä hän halusi toisaalta estää sen, että joku alkaisi myydä Linuxia omanaan ja toisaalta nähdä, miten muut olivat muokanneet hänen ohjelmaansa. Linuxia sai kuitenkin kopioida vapaasti: Hakkereilla oli tuolloin tapana jakaa ohjelmia keskenään, ja Torvaldsin motiivina oli myös saada tunnustusta vertaisiltaan, muilta käyttöjärjestelmistä kiinnostuneilta ohjelmoijilta. Kun Linux sai mainetta, alkoi Torvaldsille tulla kyselyjä, voisivatko käyttäjät pyytää korvausta tuttavilleen kopioimistaan Linux-levykkeistä. Lopulta versioon 0.12 hän vaihtoi lisenssiksi GPL:n. Tällöin käyttöjärjestelmä oli jo niin tunnettu, ettei vaaraa omimisesta ollut. Lisäksi Torvalds oli käyttänyt käyttöjärjestelmässään useita GNU-projektin ohjelmia.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 104, 112–115.</ref>

Alkuvuodesta 2006 Torvalds kertoi vastustavansa GPL-lisenssin kolmatta versiota ja ilmoitti, ettei Linux-ydin siirry käyttämään sitä.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Tuomas Hämäläinen, Tuomas |Nimeke= Torvalds: Linuxin gpl-lisenssi ei uudistu |Osoite= http://www.tietoviikkotalentum.ficom/doc.teot?f_idd_id=841992279906 |Ajankohta= 27.1.2006 |Julkaisija= TietoviikkoTalentum |Viitattu= 1416.73.20072010 }}</ref> Hän arvosteli lisenssin uutta tiukkaa linjaa ohjelmistopatentteihin ja etenkin [[käyttöoikeuksien hallinta|DRM-suojaustekniikoihin]]. Kesällä 2007 Torvalds kuitenkin kertoi olevansa paljon tyytyväisempi kolmosversion uusimpiin luonnoksiin, mutta pitävänsä GPLv2:a edelleen parempana lisenssinä.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Juho Pentikäinen, Juho |Nimeke= Torvalds pitää uudesta gpl-luonnoksesta, Microsoft ei |Osoite= http://www.tietoviikko.fi/dockaikki_uutiset/article133653.do?f_id=1143798ece |Ajankohta= 29.3.2007 |Julkaisija= Talentum Oyj |Julkaisu= Tietoviikko |Viitattu= 1416.73.20072010 }}</ref>

Torvalds kannattaa [[tekijänoikeus|tekijänoikeutta]] [[teos|teoksen]] luojan oikeutena päättää, mitä hän luomukselleen tekee, mutta toisin kuin monet GPL-fanit, Torvalds ei tahdo kaikkia ohjelmistoja levitettävän GPL:n alaisina. Tekijänoikeudessa on hänen mukaansa kuitenkin varsinkin digitaalisen informaation kohdalla ongelma, lisenssien myyminen. Siten tekijänoikeuden haltija voi myydä oikeuksia käyttää teostaan menettämättä itse mitään. Jos tekijä vielä lisenssissä sanoutuu irti teoksensa mahdollisista vioista, [[kulutus|kuluttaja]] on täysin vailla suojaa. Lisäksi tekijänoikeuden ongelmana on oikeuden haltijan mahdollisuus estää muiden hänen teostaan muistuttavien (eikä pelkästään siihen perustuvien) teosten luominen; näin suojaa vaille jäävät myös muut taiteilijat, keksijät tai ohjelmoijat. GPL kuitenkin poistaa nämä ongelmat, koska sillä lisensoitujen ohjelmien lähdekoodi tulee olla aina saatavilla, ja sitä voi muokata vapaasti.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 218, 230–232.</ref>

[[Patentti|Patentteja]] Torvalds vastustaa jyrkästi. Patentointiin saati patenttioikeudenkäynteihin on hänen mukaansa vain harvalla yksityishenkilöillä varaa, ja patentit ovatkin suuryritysten aseita kilpailussa muita yrityksiä vastaan.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 234–235.</ref> 21. syyskuuta 2003 Torvalds ja toinen Linux-ytimen kehittäjä walesilainen [[Alan Cox]] lähettivät [[Euroopan parlamentin jäsen|europarlamentaarikoille]] avoimen kirjeen, jossa he vetosivat ehdotettua ohjelmistopatenttidirektiiviä vastaan.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Linus Torvalds, AlanLinus & Cox, Alan |Nimeke= Avoin kirje ohjelmistopatenteista |Osoite= http://www.effi.org/patentit/patents_torvalds_cox_fi.html |Ajankohta= 21.9.2003 |Julkaisija= Electronic Frontier Finland |Viitattu= 3016.43.20072010 }}</ref>

Torvalds omistaa Linux-[[tavaramerkki|tavaramerkin]] ja valvoo sen käyttöä [[Linux Mark Institute]] -järjestön kautta.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= About LMI |Osoite= http://www.linuxmark.org/about.php |Julkaisija= Linux Mark Institute |Viitattu= 2716.43.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref> Tavaramerkki päätyi Torvaldsin haltuun vuonna 1996 käydyn kiistan jälkeen. Silloin bostonilainen William R. Della Croce Jr. vaati kaupallisilta Linux-yrityksiltä korvauksia, koska hän oli rekisteröinyt tavaramerkin nimiinsä vuonna 1995. Yritykset lähettivät [[Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirasto]]lle mitätöintivaatimuksen. Lopulta juttu sovittiin, ja Della Croce luovutti tavaramerkin Torvaldsille vuonna 1997, vaikka tämä olikin haluton ottamaan tavaramerkkiä omistukseensa.<ref>Nikkanen 2000, s. 61–71.</ref>

Syksyllä 1998<ref>Himanen 2001, s. 10.</ref> Torvalds sai kutsun puhumaan [[Kalifornian yliopisto|Kalifornian yliopistoon, Berkeleyyn]] [[Tietoyhteiskunta|verkostoyhteiskuntaa]] käsittelevään tilaisuuteen, ja koska tilaisuuden muut osanottajat olivat filosofeja, jotka puhuivat [[teknologia]]sta, Torvalds halusi olla teknologi, joka puhui [[filosofia]]a. Tavalliseen tapaansa puhettaan edellisenä iltana valmistellessaan Torvalds kehitti ''Linuksen laiksi'' kutsumansa teorian, joka hänen mukaansa selittää ihmisen perusmotiiveja ja [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] kehittymistä.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 271–273.</ref>

Eloonjääminen on perusmotiivi, johon kahta muuta tulee verrata. Sosiaalisuus on eloonjäämisviettiä korkeampi motiivi, koska ihminen on valmis kuolemaan esimerkiksi rakastettunsa, kotimaansa tai muun yhteisönsä puolesta. Korkein motiivi on viihde (jolla Torvalds tarkoittaa kaikkea sellaista, mihin ihminen suhtautuu innostuneesti, ei esimerkiksi pelkästään viihdettä [[media]]n välityksellä. Filosofi [[Pekka Himanen]] käyttääkin kirjassaan ''Hakkerietiikka ja informaatioajan henki'' samassa merkityksessä yksiselitteisempää termiä ”intohimo”.<ref>Himanen 2001, s. 21.</ref>), koska ihmiset vaarantavat usein henkensä halutessaan pitää hauskaa.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 274–275.</ref>

Torvaldsin mukaan nämä motiivit ilmenevät kaikkialla elämässä, myös muiden kuin ihmisten keskuudessa, ja juuri edellä mainitussa järjestyksessä. Yhteiskunnan kehittyminen on sen jäsenten motiivien muuttumista alemmista ylimpiin.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 275–276.</ref>

Torvaldsin mukaan ruuasta, seksistä ja sodasta, alun perin eloonjäämisen välineistä, on yhteiskunnassamme aluksi tullut sosiaalisen elämän osa-alueita ja lopulta huvin lähteitä. Teknologian osalta sen sijaan olemme vielä vaiheessa, jossa sitä käytetään pääosin sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lopulta teknologiakin valjastuu kokonaan viihteen tarkoituksiin. Teoriansa avulla Torvalds korostaa, että teknologia ei ohjaa yhteiskuntaa, vaan yhteiskunnan muodostavien ihmisten tarpeet ohjaavat teknologiaa.<ref>Torvalds, & Diamond 2001, s. 273, 276–277.</ref><ref>Himanen 2001, s. 14–15.</ref>

Linuksen laki muistuttaa paljon psykologi [[Abraham Maslow|Abraham Maslow'nMaslow’n]] kehittämää [[Maslow'n tarvehierarkia|tarvehierarkiateoriaa]] ja vielä enemmän [[Clayton Alderfer]]in Maslow'nMaslow’n teorian pohjalta kehittämää ERG-teoriaa ({{lyhenne|Existence, Relatedness, Growth}}, {{k-fi|Olemassaolo, Kuuluvuus, Kasvu}}).<ref>Nikkanen 2000, s. 95.</ref>

Eric S. Raymond käyttää nimeä ''Linuksen laki'' artikkelissaan [[The Cathedral and the Bazaar]] esiintyvästä lauseesta: ”Kun on tarpeeksi silmiä, kaikki [[ohjelmointivirhe|bugit]] häviävät.” Tämän mukaan ohjelmistojen avoin kehittämismalli tuottaa laadukkaita ohjelmia, koska kaikki käyttäjät toimivat samalla testaajina.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Raymond, Eric S. Raymond |Nimeke= The Cathedral and the Bazaar |Osoite= http://www.catb.org/~esr/writings/cathedral-bazaar/cathedral-bazaar/ar01s04.html |Ajankohta= 11.9.2000 |Julkaisija= Eric S. Raymond |Viitattu= 2616.43.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref>

*Vuonna 1994 löydetty [[asteroidi]] [[9885 Linux]] sai nimensä Torvaldsin kehittämältä käyttöjärjestelmäytimeltä.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= 9885 Linux (1994 TM14) |Osoite= http://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=9885 |Ajankohta= 2.10.2003 |Julkaisija= NASA |Viitattu= 1216.103.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref> Vuonna 1996 löydetty asteroidi [[9793 Torvalds]] nimettiin Torvaldsin itsensä mukaan.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= 9793 Torvalds (1996 BW4) |Osoite= http://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=9793 |Ajankohta= 2.10.2003 |Julkaisija= NASA |Viitattu= 1216.103.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref>

*[[Nokia Säätiö]]n tunnustuspalkinto vuonna 1997.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Linus Torvalds Receives 1997 Nokia Foundation Award |Osoite= http://press.nokia.com/PR/199712/776461_5.html |Ajankohta= 10.12.1997 |Julkaisija= Nokia |Viitattu= 1216.103.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref>

*[[Electronic Frontier Foundation|EFF:n]] [[EFF Pioneer Award|Pioneer Award]] -palkinto yhdessä [[Richard Stallman]]in ja Barbara Simmonsin kanssa vuonna 1998.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Torvalds, Stallman, Simons Win 1998 Pioneer Awards |Osoite= http://wwww2.eff.org/awards/pioneer/1998.php |Ajankohta= 19.2.1998 |Julkaisija= Electronic Frontier Foundation |Viitattu= 1016.103.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref>

*[[Prix Ars Electronica]]n Golden Nica -palkinto vuonna 1999.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Linus Torvalds sai Golden Nica palkinnon |Osoite= http://sektori.com/uutisetuutinen/linus-torvalds-sai-golden-nica-palkinnon/573/linus |Ajankohta= 29.5.1999 |Julkaisija= Sektori |Viitattu= 1116.103.20072010 }}</ref>

*[[British Computer Society]]n [[LovalaceLovelace Medal]] -palkinto vuonna 2000.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Past winners |Osoite= http://www.bcs.org/server.php?show=nav.5933 |Ajankohta= |Julkaisija= British Computer Society |Viitattu= 1016.103.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref>

*[[Valitut Palat|Valittujen Palojen]] Vuoden eurooppalainen vuonna 2000. Palkintošekin hän lahjoitti [[EFF|EFF:lle]].<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Torvalds lahjoitti palkintorahat EFF:lle |Osoite= http://sektori.com/uutisetuutinen/torvalds-lahjoitti-palkintorahat-eff%3Alle/2083/torvalds |Ajankohta= 9.2.2001 |Julkaisija= Sektori |Viitattu= 1216.103.20072010 }}</ref>

*Kuudestoista sija [[Suuret suomalaiset]] -äänestyksessä vuonna 2004.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Linus Torvalds |Osoite= http://www.yle.fi/suuretsuomalaiset/100_suurinta/index.php?top100_id=16&nominee_id=88&place=0&gender=0&alive=0&province=0 |Ajankohta= 2004 |Julkaisija= Yleisradio |Viitattu= 1016.103.20072010 }}</ref>

*Yksi [[Time]]-lehden vuonna 2006 valitsemasta kuudestakymmenestä maailmaa muuttaneesta sankarista.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Peter Gumbel, Peter |Nimeke= Linus Torvalds: By giving away his software, the Finnish programmer earned a place in history |Osoite= http://www.time.com/time/europe/hero2006/torvalds.html |Ajankohta= 2006 |Julkaisija= Time |Viitattu= 1516.43.20072010 |Kieli= {{en}} }}</ref>

* Anders Chydenius -säätiön Chydenius-mitali ”tunnustuksena kansainvälisistä ansioista avoimuuden hyväksi” joulukuussa 2007.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Chydenius-mitali Linus Torvaldsille – avointen innovaatioiden uranuurtajalle |Osoite= http://www.chydenius.net/articles/artikkeli.asp?id=1121 |Ajankohta= 14.12.2007 |Julkaisija= Anders Chydenius -säätiö |Viitattu= 1416.123.20072010 }}</ref>

* [http://www.cs.helsinki.fi/~u/torvalds/ Torvaldsin kotisivu] {{en}}

* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=&a=4952 YLE Elävä arkisto -– Linus Torvalds (video 1998)]