Ero sivun ”Herbartilainen kasvatusfilosofia” versioiden välillä

 

Herbartilaisuuden alkuperäinen idealismi vaihtui opetuksen arjessa usein opettajakeskeiseksi kuivakkuudeksi, jolloin tietopainotteisuudesta ja muotojen noudattamisesta tuli tärkeämpi elementti kuin opetuksen kasvattavuudesta, elävyydestä ja elämänläheisyydestä. Sen asemesta päädyttiin usein ”tietojen jakamiseen” ja niiden muistiin pänttäämiseen. Vaikka Herbartin mukaan oppiminen tarkoitti kokonaisuuksien muodostumista ja tietojen kytkeytymistä oppijan aikaisempiin tietoihin ja vaikka hän korosti opetuksen keskittämisen merkitystä, tiedoista muodostui käytännössä usein irrallisia ja ulkokohtaisia ”tiedonjyviä”. Näin kasvatuspäämääränä oleva siveellinen kokonaispersoonallisuus jäi usein taka-alalle tai unohtui kokonaan. Harrastuneisuus voitiin käsittää puuhasteluksi monien asioiden parissa ymmärtämättä, että Herbart tarkoitti käsitteellään ”harrasta”, kysyvää, keskittyvää ja tutkivaa perusasennetta.

 

[[Luokka:Kasvatusfilosofia]]