Ero sivun ”Mansit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p aluksi noin |
artikkeliksi, kesken |
||
Rivi 1:
'''Mansit''' (aikaisemmin ''vogulit'') ovat [[Venäjä]]llä [[Hanti-Mansia|Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa]] ja sen lähialueilla asuva [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaista]] [[mansin kieli|mansin kieltä]] puhuva kansa. Manseista ja [[hantit|hanteista]] käytetään yhteisnimitystä [[obinugrilaiset]].
Kansan omakielinen nimitys ''maańśi'' on samaa perua kuin unkarin kansan ja kielen nimi ''magyar''. Nimitys ''voguli'' juontunee Vogulka tai Vagilsk -joista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Laakso, Johanna (toim.) | Nimike = Uralilaiset kansat: Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista | Julkaisupaikka = Porvoo–Helsinki–Juva | Julkaisija = Werner Söderström osakeyhtiö | Vuosi = 1991 | Sivu = 255 | Tunniste = ISBN 951-0-16485-2}}</ref>
==Asuinalue ja lukumäärä==
Mansit asuvat etupäässä Hanti-Mansian [[Berjozovon piiri]]ssä sekä [[Jamalin Nenetsia]]ssa<ref name="pismennyje 287">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 287 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> [[Ob]]in läntisten ja eteläisten sivujokien varrella. Pieniä mansiryhmiä on [[Sverdlovskin alue]]en koillisosassa<ref name="narody 227">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 227 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref> ja [[Permin aluepiiri]]ssä.<ref name="pismennyje 287" />
Kansa jakautuu neljään ryhmään. Suurin ryhmä pohjoismansit asuu [[Severnaja Sosva]] ja [[Ljapin]] -jokien varsilla sekä [[Lozva]]n yläjuoksulla. Itämansit elävät [[Konda]]-joen laaksossa. Länsimansit asuvat Lozvan keski- ja alajuoksulla sekä [[Pelym]] ja Vagil -jokien varsilla, etelämansit [[Tavda]]-joella.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 290 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Mansin kieli ja perinteinen kulttuuri on säilynyt vain kahdella ensimmäisellä ryhmällä.<ref name="narody 227" />
Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan Venäjällä oli 8 300 mansia, joista 6 600 asui Hanti-Mansiassa ja reilut 200 Jamalin Nenetsiassa.<ref name="pismennyje 287" /> Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan manseja oli 10 800, joista 9 900 Hanti-Mansiassa ja 259 Sverdlovskin alueella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_13_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.3.2010 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Hanti-Mansian koko väestöstä mansit muodostavat vain 0,7 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_03.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.3.2010 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
==Etninen historia==
Etnisenä ryhmänä mansit ovat muodostuneet [[Ural (vuoristo)|Uralin]] [[neoliitti]]sten metsästys- ja kalastuskulttuurien sekä etelän [[aro]]ilta ennen ajanlaskumme alkua saapuneiden [[ugrilaiset kansat|ugrilaisten]] ja [[indoiranilaiset kansat|indoiranilaisten]] paimentolaisheimojen sekoittumisen tuloksena. Aluksi mansit asuivat Uralin eteläosassa ja sen länsirinteillä. [[Komit|Komien]] ja [[venäläiset|venäläisten]] ahdistamina he muuttivat 1000–1300-luvuilla Uralin itäpuolelle. Mansien kulttuurissa on [[nenetsit|nenetseiltä]], komeilta, [[tataarit|tataareilta]], [[baškiirit|baškiireilta]] ja muilta kansoilta lainattuja aineksia. Erityisen läheiset suhteet manseilla on ollut pohjoisiin hanteihin.<ref name="narody 227" />
Venäläisten muutto alueelle voimistui 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun loppuun mennessä heidän määränsä ylitti alkuperäisväestön. Mansit vetäytyivät kohti pohjoista ja itää. Osa heistä sulautui tulokkaisiin. 1700-luvulla kansa käännytettiin muodollisesti [[kristinusko|kristityiksi]]. Vuonna 1930 perustettiin Ostjakkien ja vogulien (vuodesta 1940 Hantien ja mansien) kansallinen piirikunta (vuodesta 1977 Hanti-Mansian autonominen piirikunta). 1930-luvun [[maatalouden kollektivisointi]] ja 1950–1960-luvuilla toteutettu pienten kylien hävittäminen ovat muuttaneet voimakkaasti mansien kulttuuria.<ref name="narody 227" />
==Elinkeinot ja perinteinen kulttuuri==
Perinteisiä elinkeinoja ovat metsästys, kalastus ja vähäisemmässä määrin [[poronhoito]]. Obilla ja Severnaja Sosvan alajuoksulla tärkeimmällä sijalla oli kalastus. Jokien yläjuoksujen asukkaat harjoittivat etupäässä peuran, poron, lintujen sekä turkiseläimien metsästystä. Lozvan, Severnaja Sosvan ja [[Ljapin]]in yläjuoksuilla tärkein elinkeino oli nenetseiltä 1700-luvulla omaksuttu poronhoito. Oma merkityksensä oli myös keräilytaloudella ja erityisesti marjastuksella. Karjanhoito ja maanviljely oli vähäistä. [[Neuvostoliitto|Neuvostoaikana]] alettiin harjoittaa turkiseläinten kasvatusta.<ref name="narody 227" />
==Lähteet==
{{viitteet}}
[[Luokka:Ugrilaiset kansat]]
[[Luokka:Siperian etniset ryhmät]]
[[an:Voguls]]
[[be:Мансі]]
[[ca:Mansis]]
[[de:Mansen]]
[[en:Mansi]]
[[eo:Mansoj]]
[[es:Mansi (etnia)]]
[[et:Mansid]]
[[fr:Mansi]]
[[ko:만시인]]
[[lt:Mansiai]]
[[myv:Мансить]]
[[nl:Mansen]]
[[pl:Mansowie]]
[[ru:Манси]]
[[sh:Mansi]]
[[sr:Манси]]
[[sv:Manser]]
[[zh:曼西人]]
| |||