Ero sivun ”Märehtiminen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Märehtiminen''' on osa eräiden kasvinsyöjäeläinten ruoansulatusta. Etumahojensa mikrobitoimintaan perustuvan ruoansulatuksensa avulla nämä [[Märehtijät|märehtijöiksi]] kutsutut eläimet voivat saada riittävästi ravintoa irti varsin selluloosapitoisesta ravinnosta kuten [[heinäkasvit|heinästä]].
 
Märehtijät eivät pureskele syömäänsä rehua huolellisesti ennen sen nielemistä [[pötsi]]in. Sen sijaan ne pureskelevat myöhemmin levätessään uudelleen suuhun palautettuja märepaloja ja hienontavat samalla rehumassaa. Märehtiminen tapahtuu niin, että eläin tekee nopean uloshengitysliikkeen kurkun ollessa suljettuna. Rintakehän sisäpuolelle ja siten siihen osaan ruokatorvea syntyy alipaine, joka imaisee rehumassaa pötsi-verkkomahasta ruokatorveen. Kun massa on ruokatorvessa, peristalttiset supistukset kuljettavat rehumassan eli märepalan suuhun pureskeltavaksi. Sen jälkeen rehu niellään uudestaan. Märehtimistä tapahtuu säännöllisin väliajoin silloin kun eläin lepää. Märehtimisen aikana erittyy (kuten yleensäkin pureskelun yhteydessä erittyy runsaasti [[sylki|sylkeä]], jolla on märehtijöillä erityinen merkitys sen pötsin sisältöä neutraloivan [[puskuripuskuriliuos|puskurivaikutuksen]]vaikutuksen vuoksi. Sylkeä erittyy vuorokaudessa suurikokoisilla märehtijäeläimillä kymmeniä litroja.