Ero sivun ”Yrjö Väisälä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Elinaikanaan Väisälä tunnettiin lähinnä tähtitieteilijänä mutta pysyvimmän maineensa hän saavutti [[geodesia]]n alalla maailmanlaajuiseen käyttöön levinneen valkoisen [[valo]]n [[interferenssi]]in perustuvan pituudenmittauskeinonsa ansiosta. Optiikan alalla hän tuli kuuluisaksi sekä teoreetikkona että taitavana hiojana, joka teki mm. onnistuneen kokeen teleskoopin pääpeilin valmistamiseksi useasta eri osasta. Yrjö Väisälä on rakentanut [[tähtiteleskooppi|tähtiteleskoopin]] joka sijaitsee nykyään Lahden Ursan tähtitornilla.
 
Hän esitti luennoillaan myös ns. [[Schmidt-teleskooppi|Schmidt-teleskoopin]] periaatteen, paljon ennen Schmidtiä[[Bernhard Schmidt]]iä, mutta jätti keksintönsä julkaisematta, koska piti sitä liian yksinkertaisena. Hän kehitti kuitenkin useita menetelmiä [[Optiikka|optiikan]] laadun ja [[peili]]n pinnan mittaukseen mahdollistaen näin laadukkaiden Schmidt-teleskooppien tulon Suomeen.
 
[[Tähtitiede|Tähtitieteen]] alalla hän keksi ns. kaksoispistekeinon [[pikkuplaneetta|pikkuplaneettojen]] etsimiseksi ja julkaisi oman yksinkertaisen ratalaskukeinon, jonka avulla uuden pikkuplaneetan rata saatiin nopeasti lasketuksi. Yhdessä tutkijaryhmänsä kanssa hän löysi [[Turun yliopisto]]n Ison-Heikkilän tähtitornissa useita [[komeetta|komeettoja]] ja yli 800 [[asteroidi]]a. Kun toiminta 1950-luvulla Isossa-Heikkilässä päättyi ja siirtyi [[Piikkiö]]ssä sijaitsevaan [[Tuorlan tähtitorniintähtitorni]]in, ryhtyi Väisälä pikkuplaneettatutkimusten jälkeen tutkimaan maapallon pyörimistä ja siinä erityisesti maantieteellisen leveysasteen pieniä muutoksia. Tähän tarkoitukseen hän kehitti ns. [[zeniittiputki|zeniittiputken]], joka oli lajissaan ennennäkemättömän tarkka, mutta silti yksinkertainen käyttää. Tuorlan zeniittiputki oli käytössä yli 20 vuotta ja sijoittui lähes jokaisena vuotenaan maailman tarkimpien havaintolaitteiden joukkoon.
 
Uusista Väisälän löytämistä komeetoista merkittävimmät ovat ehkä säännölliset komeetat [[40P/Vaisala]] ja [[139P/Vaisala-Oterma]] (jälkimmäinen yhdessä [[Liisi Oterma]]n kanssa).