Wikipedia

Ero sivun ”Pötsi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
194 810 muokkausta
p Botti lisäsi: io:Pancho
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Idisslarmage.png|thumb|Märehtijän maha. v = pötsi.]]
'''Pötsi''' ({{k-la|rumen}}) on useampimahaisten eläimien ruuansulatusjärjestelmän osa.
Pötsi on [[märehtijät|märehtijöiden]] (tärkeimpiä [[nauta]], [[vuohi]], [[lammas]]) etumahoista ensimmäinen ja suurikokoisin. [[kamelieläimet|Kamelieläinten]] etumaha toimii myös pötsin tapaan.
Pötsi on kaikilla [[märehtijät|märehtijöillä]], tärkeimpiä [[nauta]], [[Vuohi|vuohi]], [[lammas]] ja [[kameli]]. Vaikka kamelieläimet eivät olekaan varsinaisia märehtijöitä, niiden ensimmäinen etumaha toimii kuten oikeiden märehtijöiden pötsi. Kamelieläimillä (mm. [[alpakka]] ja [[laama]]) on vain kolme mahaa ja pötsiä vastaava toimii hieman eri tavalla. [[Hirvi]], [[valkohäntäpeura]], [[metsäkauris]], [[poro]], [[karibu]] sekä [[saksanhirvi]] ovat märehtijöitä. Luonnonvaraisilla märehtijöillä pötsin toiminta lakkaa lähes kokonaan talvella ja elpyy taas keväällä.
 
==Rakenne ja kehitys==
 
Useimmilla märehtijöillä on kolme etumahaa, pötsi, [[verkkomaha]] ja [[satakerta]] eli lehtimaha. Pötsi-verkkomaha on yhtenäinen sekoittumispooli ja tilavuudeltaan suurin märehtijöiden ruoansulatuskanavan osa. Vastasyntyneillä ja nuorilla vasikoilla, kileillä ja vasoilla muodostuu niiden juodessa etumahoihin [[märekouru]], joka johtaa maidon suoraan [[juoksutusmaha]]an etumahojen ohi. Pötsin ja muiden etumahojen laajuus sekä lihaksiston ja sisäpinnan rakenne (ns. papillit) kehittyvät aikuisen märehtijän kaltaisiksi ensimmäisten elinviikkojen ja -kuukausien aikana eläimen alkaessa syödä kiinteää ravintoa maidon ohella. Aikuisella märehtijällä pötsi täyttää valtaosan [[vatsaontelo]]n vasemmasta puolesta. Pötsissä on voimakas lihaksisto, jota tarvitaan ruokasulamassan kääntelyyn ja sekoittamiseen sekä märepalojen nostamiseen märehdittäviksi.
Märehtijöillä [[mahalaukku]] on jakautunut neljään osaan, pötsiin, [[verkkomaha]]an, [[satakerta]]an eli lehtimahaan ja [[juoksutusmaha]]an. Kolme ensimmäistä mahalaukun osaa muodostavat etumahan. Märehtijät nielevät ravintoa etumahaan ja palauttavat sen myöhemmin suuhun pureskeltavaksi. Suuhun ruoan palauttavan märerefleksin laukaisee karkeiden rehuosasten ärsytys limakalvoilla.
Vastasyntyneillä vasikoilla, kileillä ja vasoilla on lisäksi [[märekouru]], joka johtaa maidon suoraan juoksutusmahaan. Vasikoiden juoksutusmahassa juoksutin-entsyymi sakkauttaa maidon raejuuston tapaiseksi massaksi. Juoksutinta ei enää ole vanhemmilla naudoilla.
 
==Toiminta==
 
PötsiinPötsissä menneisiintapahtuu [[hiilihydraatti|hiilihydraatteihin]]suurin osa märehtijöiden vaikuttavatruoansulatuksesta pötsi[[mikrobi]]tja ravintoaineiden imeytymisestä. Hiilihydraatit, joiden [[energia]]a mikrobit käyttävät energianlähteenään [[glykolyysi]]ssä, yhdistyvät mikrobien vaikutuksestapilkkoutuvat [[haihtuvat rasvahapot|haihtuviksi rasvahapoiksi]] (VFA = volatile fatty acids).
Haihtuvat rasvahapot ovat pääasiassa [[etikkahappo]]a (60 %), [[voihappo]]a (10–15 %) sekä [[propionihappo]]a (20–25 %). Suurin osa pötsissä muodostuvista haihtuvista rasvahapoista imeytyvätimeytyy pötsin seinämän läpi [[verenkierto]]on, ja eläin käyttää näitä energianlähteenään. PropionihappoPropionihappoa muuntuumyös muunnetaan märehtijän [[maksa]]ssa ja [[munuaiset|munuaisissa]] [[glukoosi]]ksi, jajoten onse sitäon kauttamyös märehtijän [[verensokeri]]n lähde.
 
Pötsiin niellyt [[valkuaisaine]]et mikrobit hajottavat. Hajoamistuotteina syntyy [[ammoniakki]]a ja [[hiilidioksidi]]a, joita mikrobit käyttävät omaksi rakennusaineekseen hiilihydraattien energiaa hyväksi käyttäen. [[märehtiminen|Märehtijä]] syökin oikeastaankäyttää bakteerimassaa valkuaisenlähteenään. Märehtijät kierrättävät melkoisen määränmyös [[urea|virtsa-ainetta]] syljen kautta uudestaan pötsiin ja pieneliöt käyttävät myös sen typpeä valkuaissynteesissään.
Pötsin lihakiston liikkeet sekoittavat ruokasulamassaa säännöllisesti sulatusprosessin edistämiseksi. Myös säännöllinen käymiskaasujen poisto röyhtäilemällä ja märepalojen nosto [[ruokatorvi|ruokatorvea]] pitkin uudelleen pureskeltavaksi eli [[märehtiminen|märehdittäväksi]] ovat välttämätön osa pötsi-verkkomahan normaalia toimintaa.
 
{{Ruoansulatus}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pötsi”