'''Seldžukit''' olivat turkkilaiskansa, joka saapui [[Vähä-AasiaAnatolia|Vähään-Aasiaan]] 1000-luvun alussa Keski-Aasiasta. [[Manzikertin taistelu]]ssa seldžukkisulttaani [[Alp Arslan]] löi vuonna [[1071]] [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] joukot ja nousi hallitsevaan asemaan Anatoliassa. Voiton seurauksena seldžukkien suvun yksi haara perusti [[Rūmin sultanaatti|Rūmin sultanaatin]]. Alp Arslanin pojan Malik Shah I:n aikana valtakunta laajeni käsittämään [[Keski-Aasia|Keski-Aasiaan]] asti ulottuvan alueen.
1200-luvulla seldžukkien suurvaltakunnasta oli jäljellä enää Rūmin sulttaanikunta VähäVähässä-Aasiassa, kunnes vuonna [[1240]] [[mongolit]] valtasivat Erzurumin ja [[1242]] löivät Kay Khosraun II:n johtaman seldžukkien armeijan Kuzadagissa. Mongolien jäljiltä Vähä-Aasia jakautui pieniin emiraatteihin jotka puolestaan valloitti Pohjois-Fryygian [[Osman I]]. Osmanin joukkoja kutsuttiin [[osmanit|osmaneiksi]].
