Wikipedia

Ero sivun ”Johannes Vermeer” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Eino81 (keskustelu | muokkaukset)
540 muokkausta
Eino81 (keskustelu | muokkaukset)
540 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Taiteilija
|taiteilijan_nimi = JohannesJan Vermeer van Delft
|kuva = Cropped version of Jan Vermeer van Delft 007002.jpg
|kuvateksti = "TurbaanipäinenVermeerin tyttö",luultava Vermeerinmuotokuva kuvassa tunnetuimpia''Parittajanaisen teoksialuona''
|syntymäpäivä = ''(ristiäiset)'' [[31. lokakuuta]] [[1632]]
|syntymäpaikka = [[Delft]], [[Alankomaat]]
|kuolinpäivä = ''(hautaus)'' {{Kuolinaika ja ikä|31|10|1632|15|12|1675}}
|kuolinpaikka = [[Delft]], [[Alankomaat]]
|kansallisuus = [[Hollantilaiset|Hollantilainen]]
Rivi 12:
|kuuluisat_työt = [[Turbaanipäinen tyttö]]
|palkinnot =
|signeeraus = Vermeer autograph.svg
}}
'''Jan Vermeer''' tai '''Johannes Vermeer van Delft''' (ristetty [[31. lokakuuta]] [[1632]]) - haudettu [[15. joulukuuta]] [[1675]]) oli [[Alankomaat|hollantilainen]] [[taidemaalari]] [[Delft]]in kaupungista. Hän on [[Rembrandt]]in ohella tunnetuin [[Hollannin kultakausi|Hollannin kultakauden]] maalareista. Hän oli ''[[Turbaanipäinen tyttö|Pohjoiden Mona Lisan]]'' luoja. Vain ikätoverit tunnustivat teoksia, sen jälkeen nimettömyys seurasi häntä, kunnes [[1800-luku|1800-luvun]] keskellä, vuonna [[1842]] ranskalainen taidehistorioitsija [[Théophile Thoré-Bürger]] löysi hänet uudelleen. Sen nimettömyyden kautta ei tiedetty, tarkkaan kuinka monta kuvaa kuuluisi hänelle. Nykyään väitetään hänellä olevansa varmasti 32 kuvaa, enempi viisi kuvaa on kyseenalaista.<ref>{{cite web |url= http://www.essentialvermeer.com/how_many_vermeers.html|title= The "Missing" Vermeer’s: A Brief Account of Vermeer’s Oeuvre|accessdate=2010-01-27 |format= |work=Essential Vermeer}}</ref> Hän maalasi [[Historiamaalaus|historillisia]], allegorisia kuvia, [[maisemamaalaus]]ta Delfitstä ja (mieluummin) [[laatukuva|laatukuvia]], myöhäisemmillä hän kuvaasi [[keskiluokka|keskiluokan]] elämän. Hän laittoi hitaasti, käytti vilkaita väriä, erittäin [[ultramariini]]a ja [[keltainen|keltaista]]. Hän vietti elänänsä suurimpaa osaa [[Delft]]issä ja [[Haag]]issa. Vaikka menestyksiensä huipussa hän voi elättää perheensä, elämänsä loppuun hän köyhtyi.
'''Johannes Vermeer''' tai '''Jan Vermeer''' (tunnetaan myös nimellä ''Johannes van der Meer'') ([[31. lokakuuta]] [[1632]] – [[15. joulukuuta]] [[1675]]) oli [[Alankomaat|hollantilainen]] [[taidemaalari]] [[Delft]]in kaupungista. Hän on [[Rembrandt]]in ohella tunnetuin [[Hollannin kultakausi|Hollannin kultakauden]] maalareista. Vermeerin maalaukset tunnetaan taitavasta valon ja värien käytöstä sekä huolellisesta [[Kompositio (kuvataide)|sommittelustaan]].
 
==Elämä==
==Maalausten aiheet==
 
===Perhetausta===
Vermeerin maalaukset ovat usein kuvauksia kotoa, ja hänen kahdessa maisemamaalauksessaankin näkyy ikkunan kehys ympärillä. Hänen maalauksissaan ovat edustettuina useat [[yhteiskuntaluokka|yhteiskuntaluokat]] palvelijoista aatelisiin. Hänen töistään voi myös löytää tieteellisiä ja uskonnollisia viittauksia.
 
{{Enempi kuva
==Väärennöksiä==
| align = left
| direction = vertical
| header =
| header_align = center
| header_background =
| footer =
| footer_align = center
| footer_background =
| width =
| image1 = Delft Vermeer Mechelen 01.jpg
| width1 = 200
| alt1 =
| caption1 =
| image2 = Delft Vermeer Mechelen 02.jpg
| width2 = 200
| alt2 =
| caption2 = <center>Tämän talon paikassa seisoi tuo rakennus, jossa Vermeer kuulemma syntyi, seinällä oleva taulu kertoo tästä.</center>
}}
 
Elämästään tietetään vähän tietoa, Abraham Bredius oli tuo tutkija, joka etsi arkiivista kaiken nykyään tiettyä tietoa ja hänkin julkaisti näitä. John Michael Montias löysi muitä tietoja Vermeeristä vuonna 1989.<ref>Guardieri, L., sivu 51-52</ref> Elämänsä ensimmäisen tunnettu päivämäärä on [[31. lokakuuta]] [[1632]], jolloin hänet ristittiin Delftin Uudessa Kirkossa: hän sai ristissa nimeä ''Johannes''. Hän syntyi 12 vuotta Gertruy-nimitetyn sisarensa jälkeen.<ref>Guardieri, L., sivu 51-52</ref>
[[Maalari]] [[Han van Meegeren]] ([[1898]]–[[1947]]) onnistui huijaamaan [[taidemaailma]]a Vermeer-väärennöksillään, joiden tekemisen hän aloitti ensin vain saadakseen tunnustusta taiteellisille lahjoilleen. Myöhemmin hän jatkoi toimintaansa taloudellisista syistä. Hänen taitavuutensa hämäsi taiteen ystäviä ja teki entistä vaikeammaksi määrittää, mitkä Vermeerin töistä todella ovat hänen töitään.
 
Isänsä, Reynier Jansz (van der Meer), joka oli krouvari, silkkikutoja ja taidekauppias, syntyi [[Flanderi]]ssa sijaitsevassa [[Antwerpen]]issa vuonna [[1591]]. Vuonna [[1611]] hän muuttoi [[Amsterdam]]iin, jossa harrasti tekstiileja. Vuonna [[1615]] hän meni naimisiin Digna Baltensin kanssa ja perhe kohta muuttoi Delftiin, jossa Baltens-perhe eli. Alkuperäisesti eerheen nimi oli ''Vos'' ("kettu"), isä sillä nimellä (''de Vliegende Vos'' - "lentävä kettu") toimi majataloa vuosina [[1625]]-[[1628]] Delftissä. Majatalon ja kapakan toiminnan vallitessa hän ei luopunut tekstiilikaupasta, mutta vuonna [[1631]], kun hänet otettiin Pyhä Luukaksen kiltaan, hän merkitsi taidekauppiasta ammattina. Uuden Kirkon vuosikirjassa isä ilmestyi Vermeerin nimellä vuonna [[1625]]. Vuonna [[1641]], kun nuori Johannes oli yhdeksänvuotiaana, isänsä osti majatalon ''Mechelen'' ("Mylly") 2700 kultalle. Majatalon vieraita olivat rikkaimmista provareista ja nämä yhteiskunnalliset yhteykset varmaasti vaikutti Vermeriin. Vuonna [[1640]] kirjoitetusta kirjoituksesta kirkastui Vermeerin isän seisoneen yhteydessa sellaiseen taiteilijoihin, kuin [[Balthasar van der Ast]], [[Pieter Steenwyck]] ja [[Pieter Groenewegen]]. Todennäköisesti he herättivät Vermeerin mielenkiintoa taiteeseen.<ref>Schneider, N., sivu 7-13</ref>
==Vermeer muussa taiteessa==
 
* Vermeerin maalaus ''Näkymä Delftiin'' esiintyy [[Marcel Proust]]in romaanissa [[Kadonnutta aikaa etsimässä]].
===Opinnot===
* Kirja ja sitä seurannut elokuva [[Tyttö ja helmikorvakoru (elokuva)|Tyttö ja helmikorvakoru]] ovat maalauksen ''Turbaanipäinen tyttö'' innoittamia - tarina taiteilijan ja mallin suhteesta toisiinsa on kuvitteellinen.
 
[[Tiedosto:Blaeu 1652 - Delft.jpg|thumb|right|200px|Delftin kartta vuodesta 1649]]
 
Vermeerin ei varmaksi tiedetä ottaneen osaa taiteelliseen opiskeluun. Vain se on varmaa, että [[29. joulukuuta]] [[1653]] hänet otettin Pyhä Luukaksen kiltaan (21-vuotiaana) jo maisterina. Killan säännöksen mukaan voidaan olettaa hänen olleen kuuden vuoden ajan oppipoikana erään killan maisterin ohjauksen alla. Toisten mukaan tuo maisteri voisi ollut Leonaert Bramer (1594-1674), vaikka kahden taiteilijan tyyli poikkeaa toisistaan huomattavasti.<ref>Schneider, N., sivu 7</ref> Toisten mukaan maisteri ehkä oli [[Carel Fabritius]] (1622–1654). Dirck van Bleyswyck kirjansa ''Beschrijvinge der Stadt Delft'' ("Delftin kaupungin näyttämistä") nimitti Vermeeriä Fabritiuksen maisterillisena seuraajana.<ref>Schneider, N., sivu 8</ref>
 
Vermeer, kuten isänsäkin, työskenteli taidekauppiaana. Näin hän saattoi ansaita enemmän rahaa, kuin myymällä vain omia teoksiaan. Killassa hän oli kaksi kertaa sen ''hoofdman'' ("dekaani"): vuosina [[1662]]-[[1663]] ja vuosina [[1670]]-[[1671]].<ref>Schneider, N., 1999, sivu 9</ref>
 
===Häät ja lapset===
 
[[20. huhtikuuta]] [[1653]] Vermeer meni naimisiin Catharina Bolnesin kanssa Delfin vieressä olevassa kylässä, Schipluyissa. Catharina oli rikkaan Maria Thinsin tytär, joka vastusti vihkiäisiä, koska Vermeerin isä silloin velkaantui riitävästi, niin hän ei pitänyt miestä sopivaksi tyttärelleen. Toinen aihe, jonka takia hän teki vastarintaa häille, oli kahden perheen eriläinen uskonto: Vermeerit olivat [[kalvinismi|kalvinistit]] ja Bolnesit olivat [[katolisuus|katoliset]]. Viihdoin katolinen Leonaert Bramerin välityksellä morsiamen äiti suostui häihin, kuulemma Vermeer ottikin katolisen uskonnon, mutta siitä ei jäänyt kirjoitettua jälkiä.
 
Perhe asui Mechelem-majatalossa, sitten vuonna [[1672]] muuttoi Maria Bolnesin taloon. Perhe asui siellä ensimmäisessa kerroksessa. Vermeer sisusti työpajansä ylimmäisessa kerroksessa. Työpajassa oli kaksi telinettä, kolme [[Paletti (maalaustaide)|palettia]], ja tuo tammipuupöytä ja tuolit, jotka esiintyi usein kuvissaan, seisoivat myös työpajassaan. Perheellä ei voisi ollut aineellisia vaikeuksia, koska Vermeer voi elättää väekäs perheensä. Heillä oli 15 lasta, josta 4 ei elänyt lapsuudenaikaa. Vuonna 1675, jolloin Vermeer kuoli, vielä 8 lasta asui kotona.<ref name="child">{{cite web |url= http://www.johannesvermeer.info/verm/house/hz-blootkind-eng.htm|title= Fifteen children born to Johannes Vermeer and Catharina Bolnes|accessdate=2010-01-27 |format= |work=johannesvermeer.info}}</ref> Lapset olivat: Maria (n. 1654–1713 jälkeen), Elisabeth (1657–ennen 1713), Cornelia (1659–1660), Aleydis (1660–1749), Beatrix (1661–ennen 1702), Johannes (1663–?), Gertruyd (1664–1713 jälkeen), Franciscus (n. 1664–1708 jälkeen), Catharina (n. 1665–1713 jälkeen), Ignatius (1672–1713) ja yksi tuntematon lapsi (1674–1678/80).<ref>{{cite web |url= http://www.essentialvermeer.com/vermeers_children.html|title= Vermeer's Children|accessdate=2010-01-27 |format= |work=Essential Vermeer}}</ref>
 
Beatrix synnytti tyttöä Elizabeth Catherina Hosperius (tai Hopperius) ja hänen miehensä oli varmaasi tuon Pieter Corstiaensz Hoppruksen sukulainen, joka antoi vuokralle majatalon Vermeerin isälle.<ref name="child"/> Johannes meni naimisiin Maria Anna Frankin kanssa vuonna [[1687]] ja vuonna [[1688]] syntyi heidän poika, Johannes Antonius Vermeer. Franciscus oli kuulemma kirurgi (kuten Ignatiuskin) ja hän meni naimisiin Maria de Ween kanssa jolloin [[1690]].<ref name="child"/>
 
===Viimeiset vuodet ja kuolema===
 
{{Sitaatti2|left|''Siksi ja lapsille käyttäneen mahtavan summan vuoksi, jota hän ei enää maksaa omasta voimastaan, hän joutui niin suurteen surumielisyyteen, että puolitoista päivän kuluessa hän menetti elinvoimaan ja kuoli.''|Catharina Bolnes, Vermeerin vaimo}}
 
Vuona [[1672]] vanhempi virkatoverineen matkusti [[Haag]]in, jossa heidän täytyi arvioida italialaisia maalauksia. Kuvia sisältänyttä keräelmää oli myöhemmin huutokaupattu ja kuvat olivat tarjottu ostamaan Brandenburgin vaaliruhtinaalle Friedrich Wilhelm. Vermeerkin ja muut taiteilijat olivat tuossa ryhmässä, jotka arvioivat näitä kuvia.<ref>Guardieri, L., sivu 60</ref>
 
Vermeer maalasi keskimäärin kaksi maalausta vuosittain ja hän voi elättää perhettään näiden hinnasta. Vaan viimeisenä ikävuonnaan aineellinen asemansa alkoi huonota voimakkaasti. Vuonna [[1672]] puhjenneen hollantilais-ranskalaisen sodan aikana ranskalaiset joukot marssivat eteen nopeasti. Estääkseen ranskalasten etenemisestä merirantapadot olivat avattu ja alue oli saatettu tulvan alle, joukossaan tuo alue, jota Maria Thin antoi vuokvuokralle. Niin Vermeer ei voi saada perheellisen tulojen suuri osaa tehnyttä vuokrarahaa. Hän oli lainojen tarpeessa ja velkaantui. vuonna [[1675]] hän matkusti [[Amsterdam]]iin ja nosti 1000 kultaa lainaa kauppiaalta Jacob Rombouts.
 
Vermeerin kuoleman päivä ei tiedetty tarkaasti, vain tuo, että hänet haudettiin [[15. joulukuuta]] [[1675]] Delftin Vanhan Kirkon hautausmaassa olevassa perheelliseen kryptaan. Hän kuoli jolloin ennen sitä päivää, todennäköisesti infarktin tai halvauksen johdosta.<ref>Guardieri, L., sivu 60</ref>
 
Vermeerin kuolemn jäkeen Catharine ei voi maksaa velanantajia, hän vedota Haagin tuomaristoon omaksuakseen omaisuusesineiden valvonnan ja hän kieltäytyi perillisistä oikeuksistaan. Perinnön huoltajaksi tuli [[Anton van Leeuwenhoek]], joka myyi huutokaupalla Vermeerin 26 kuvaa.<ref>Guardieri, L., sivu 61</ref> Silloin Catharinan omaisuudessa oli vain kaksi maalausta: ''Maalaustaide'' ja ''Helmirivi''. Vuonna [[1681]] Catharina muuttoi [[Breda]]an ja siellä asui kahdeksan lapsen kanssa. Hän kuoli vuoden [[1687]] lopussa.
 
==Vermeerin taide==
 
[[Tiedosto:Vermeer handtekeningen.jpg|thumb|left|200px|Vermeer allekirjoitti nimensä harvoin, jos käytti kuitenkin, hän valitsi sellaiset muotot.]]
 
Guarnierin mukaan voi kuvitella helposti, että Vermeer kääntyi piirtämisen puoleen yksinäisen viettäneessa lapsuudenajassa, koska isänsä harrasti sellaisten tekstiileiden tekemistä, joka vaati suurta piirustustaitoa. Isän veli, Anthoine oli kivenhakkaaja, tästäkin voi periä taitoaan.<ref>Guardieri, L., sivu 51-52</ref>
 
Vermeer työskenteli enempää teemaa virkauransa aikana. Alussa [[historiamaalaus|historillisia teoksia]], sen jälkeen kosketti siveellisaiheita, sillä välin laitoi kuvia Delfin kaupungista ja kadusta, niiden kahden ulkopuolella hänellä ei ollut muuta ulkokuvaa. Vermeeri on tunettu enimmäkseen naismuodoja kuvatusta [[laatukuva|laatukuvista]].
 
Hän kiinnitti huomiota [[perspektiivi]]in. Kuvien pohjustamisen jälkeen hän pisti neula maalauksen katoamispisteseen, sitten hän viittoitti yhtyviä, suoria viivoja neulaan sitoneella ja liidunneella nyörsin avulla. Maalauksella ''Uskon allegoria'' on vielä näkyvä neulan sija vapain silmin.<ref>Guardieri, L., 2008, sivu 116</ref>
 
Elämänsä aikana Vermeer varusti päivämäärällä vain kolme kuvaa: ''Parittajanaisen luona'' (1656), ''Tähtitieteilijä'' (1668) ja ''Maantieteilijä'' (1669). Maalaus ''Parittajanaisen luona'' on tärkeä tuosta, koska takana näkyvä muoto on muka itse Vermeer.<ref>Schneider, N., sivu 9</ref> Samalla tavoin hän ei usein varustanut allekirjoituksellaan kuvia. Hänellä on neljä teosta, jolla seisoo vain nimensä alkukirjaimet (I.V.M.), kolmella maalauksella ''I.V.Meer'' allekirjoitus on näkyvä (''V'' ja ''M'' seisovat yhdistänä), muulla kolmella kuvalla vain se on: ''Meer''. Näistä viimeisestä kahdella maalauksella ''M'' kirjaimen edessä pieni ''v'' on näkyvä (kuten kuvalla ''Kristus Martan ja Marian luona''). Hänellä on yksi teos, jolla allekirjoitus esiintyy niin: ''I. Ver-Meer''. Muulla kuvalla, jolla on allekirjoitus, ''Meer'' nimen ''M''-in ylhällä uurta ''I'' on luettava, ja ''M'' kirjaimen keskellinen, kalteva vedot muotoilevat ''V'' kirjainta. Viidella kuvalla ''r'' kirjaimen takana on pieni saparo. Nykyisen tiedon mukaan Vermeer ei käyttänyt monogrammimaista muotoa vuoteen [[1662]] asti, mutta siitä alkaen hän kirjoitti vain sillä tavalla.<ref>Guardieri, L., sivu 139</ref>
 
Vermeer maalasi kuviansa enimmäkseen rikkaille tilaajoille, siksi hän voi sallia itselleen tekemään niin vähäntä maalausta. Yksi suojelijoista oli Hendrick van Buyten. Toinen suojelijansa oli painaja Jacob Dissius, jonka vuonna 1682 tehneessä pesäntavaraluettelossa 19 kuvaa oli löyty Vermeerilta.<ref>Schneider, N., sivu 10-13</ref> Vuosina [[1657]]-[[1675]] Pieter Claeszoon van Ruijven osti häneltä maalauksia. Samalla hän oli Vermeerin ystävä, siinä määrin, että vaimonsa Marie de Knuijt testamentissa 500 kultaa oli jätetty Vermerille. Vielä kolmesta henkilöstä on tiedetty, että he ostivat kuvia vielä maalarin elämässä: pankiiri Diego Duarte [[Antwerpen]]istä , pankkitarkastaja Herman van Swoll [[Amsterdam]]ista ja jo mainuttu Henrdick van Buyten.<ref>Guardieri, L., sivu 58</ref>
 
===Vermeerin tärkeimmit tyylipiirteet===
 
Vermeerin taiteelle on ominaista lukuisa sellainen piirre, joka erottaa häntä toisista maalareista. Yksi näistä täkeistä ainesosaista oli värien täydellinen sopusointu, sen sisällä [[ultramariini]]n ja [[keltainen|keltaisen]] yhteinen käyttäminen. Toinen tyypillisesti Vermeerille ominainen piirre oli taustan täyttäminen. Vermeer käytti lukematonta esinettä, mutta kuvien pääluonteenpiirre oli kuitenkin työstänyt tausta: kartta, maalaus tai peili tekivät kuvaa täydellisempää. Hän piti karttoistä erittäin, niin laatukuvien mallit olisivat olleet hyvinvoipia, koks akartat silloin olivat hyvin kalleita. Hän työsti karttojakin, esimerkiksi maalauksellaan ''Maalaustaide'' se on varmaasti tunnettu maalanneensa Visschierin karttaa.<ref>Schneider, N., sivu 82-84</ref>
 
===Historiamaalauksia===
[[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 004.jpg|thumb|right|200px|Kristus Martan ja Marian luona]]
[[Tiedosto:Vermeer - Diana and Her Companions.jpg|thumb|right|200px|Diana ja hänen nymfinsä]]
 
Vermeer oli tunnettu enimmäkseen laatukuvistaan, sen vastoin uransa alussa, vuosina [[1654]]-[[1656]] hän maalasi kolme [[historiamaalaus|historiallisaiheista]] kuvaakin. Killassa varmaasti odotettiin taidemaalareilta määrätäkseen oppitetun maalarin taidoista.<ref>Schneider, N., sivu 21-22</ref> Muu lähde nimitti näitä kuvia italialaistyypisenä, Vermeertä [[Caravaggio]]n seuraajana ottaen. Guarnieri luuli Vermeer itse käyneen Italiassa, vaikka tästä ei tiedetä tietoja.<ref>Guardieri, L., sivu 127</ref>
 
Hänen ensimmäinen historillinen teoksensa oli ''Kristus Martan ja Marian luona'', jota hän maalasi jolloin [[1654]]-[[1655]]. Myöhemmpiin kuviin vertaen tämä maalaus pidettiin isokokoisena. [[Raamattu|Raamatun]] sen osa oli suosittu teema [[1600-luku|1600-luvun]] flamandilaisessa maalaustaiteessa. Jo tällä ensimmäisellä teoksellaan ilmestyivät vilkaiden värien kontrastit.
 
Vermeerin toinen historillinen kuva oli ''Diana ja hänen nymfinsä'', tai muulla nimellä ''Dianan lepo''. Täällä hän kehitteli mytologista teemaa, ja voi edellyttää sen viittavansa maalarin Jacob van Loo (1614-1670) vuonna [[1649]] tehneelle kuvalle. Teema oli otettu [[Ovidius|Ovidiuksen]] teoksesta ''Metamorfosikset''. Koska alastomuutta juuri Vermeerin ajassa aloitettiin pitää tuskallisena, kuvalla näkyvät muodot ovat puvussa. Tizianon kaltaisen, erotiikalla kiristynneen kuvaamisen suhteen Vermeerin maalaus vaikuttaa nimenomaan turhankainolta. Kuvalla muodojen sijoitus ja liikkeet eivät ollut vielä täydellisiä. Akateemisella mittapuulla mittaen tämän kuvan tapauksessa Vermeer oli vielä taitamatonta ja maalaismaista. Kun vuonna [[1876]] Mauritshuis otti hallintaansa tämän kuvan, maalaus oli tunnustettiin Rembrandin työpajaan kuuluneelle Nicolaes Maesille.<ref>Schneider, N., sivu 21-22</ref>
 
Kolmas maalaus, joka kuului historilliseen kuviin, vuonna [[1655]] tehty ''Pyhä Praksedis'', josta ovat vielä kiistat, onko se Vermeerin kuva tai ei. Kompositio tarkaasti lyö yhteen Felice Ficherellin (tai Riposon) samannimisella maalaruksella näkyviin. [[Metropolitan Museum of Art|Metropolitanin]] kuraattori Michael Kitson ja Kansallismuseon kuraattori Arthur Wheelock tunnustavat kuvaa Vermerille. Wheelock huomautti kuvalla olevansa - epätavallisella muodolla - kaksi Vermeer allekirjoitusta: vasemmalla alisella kulmalla seisoo ''Meer'' nimi ja päivämäärä ''1655'', jota seuraavat kirjaimet ''N'' ja ''R'', lopussa on pieni ''o''. Wheelockin mukaan se merkitsee ''[Ver]Meer N[aar] R[ip]o[s]o-t'' ("Vermeer, Riposon mukaan"). Tässä kuvassa Vermeer kuvaili taivasta paljon tummempana, kuin entisilla maalauksillaan, ehkä Riposon vaikutuksen kautta, ei flandrialaisessa tyyplissä. Heidän vastassa Mauritshuisin pääkuraattori Jorgen Wadum ja Marten Jan bok eivät pitä kuvaa Vermeerille.<ref>{{cite web |url= http://www.essentialvermeer.com/saint_praxedis.html|title= Saint Praxedis: Missing the Mark|accessdate=2010-01-27 |format= |work=Essential Vermeer}}</ref>
 
===Delftin maisemakuvaa===
 
[[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 001.jpg|thumb|left|200px|Näkymä Delftiin]]
 
Vermeer maalasi kaksi kuvaa [[Delft]]in kaupungista. Toinen oli kadun yksityskohta ja toinen Delftin maisemakuva. Tällä viimeisellä kuvalla on näkyvä Vermeerin käyttäneen [[camera obscura]]a. Willem Blaeun vuonna [[1649]] tehneen kartan avulla vielä tuo paikkakin voittiin määritellä, mistä paikasta Vermeer maalasi kuvaa: Schie-joen rannatlla seisovan talon toisesta kerroksesta.
 
Jo tällä kuvallaan päästi arvoon voimakkaasti arkitektoninen rakenne ja yhtenäinen värivaikutelma, jotka kävivät myöheisillä laatukuvillakin hallitsevasta. Delftin maisemakuvalla [[okra (väri)|okra]] ja [[ruskea]] olivat määrääviä, joita paikoitellen painotti punaisella ja keltaisella värillä. Kuvalla oli poliittinen sanottava, nimittäin taustassa, kuvan keskellä Uuden Kirkon torni kohosi. Tässä kirkossa oli haudettu vuonna [[1584]] murhettu [[Vilhelm I Oranialainen]].
 
Vermeer maalasi kaupunkeja kuvaavia maalauksia varmaasti tilaukselle, siksi näiden hinnat olivat korkeammat (Vermeerin kuoleman jälkeen maalaus ''Näkymä Delftiin'' joutui vasaran alle 200 kullan hinnasta). Kuva ''Delftin katu'' on yksinkertaisempi, ehkä oli tehty aiemmin, kuin toinen maalaus. Tällä kuvalla ihmisten kasvot olivat muokkamatomia.<ref>Schneider, N., sivu 15-19</ref>
 
===Moralisovia kuvia===
 
[[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 002.jpg|thumb|right|200px|Parittajanaisen luona]]
 
Vuonna [[1656]] Vermeer vaihtoi taidelajia. Aiheenvalinnassa [[utrecht]]ilaisen [[Dirck van Baburen]]in kuva ''Parittajanainen'' antoi hänelle innoitusta. Tuosta kuvasta on tiedetty sen olevansa Vermeerin anopin keräelmässä, ja on näkyvä kahden toisen maalauksen taustassa. Silloin maalasi Vermeer kuvaa ''Parittajanaisen luona''. Sen teema oli aikaisen alankomaalaisen maalaustaiteen suosittu alalaji. Bordellitaloisista kuvaista tuli erillinen taidelaji, a yleisö etsi ulospääsytietä yhä turhankainollista siveyskatsomuksesta. Vermeerin kuvat ilmaisti aina perusohjieta ja arvoja, näiden sanottava oli ihmisten täytyvänsä aina varovaisena ja vakavana.<ref>Schneider, N., 1999, sivu 23-28</ref> Kuvalla ''Parittajanaisen luona'' helposti ostettavissa olevan rakkauden yli teema oli viini ja hurmaus. Viini ilmestyi toisilla kuvillakin, kuin maalauksella ''Nukkuva tyttö'' valkoinen kannu on näkyvä, kuten vielä kahdella kuvilla: ''Musiikkitunti'' ja ''Tyttö ja viinilasi''. Kuviensa toinen siveysvertauskuva oli hedelmämalja, täynnä syntivelan hedelmiä.<ref>Schneider, N., 1999, sivu 23-28</ref>
 
===Naismuotojen kuvaamista===
 
[[Tiedosto:Johannes Vermeer (1632-1675) - The Girl With The Pearl Earring (1665).jpg|thumb|left|200px|Turbaanipäinen tyttö tai Tyttö ja helmikorvakoru]]
 
Vermeer naisia kuvaavilla maalauksilla seurasi alankomaalaisen laatukuvataiteen ylimmäistä linjaa, eli hän arvosteli syntivelkaa. Toinen tärkeä teeam oli virallisten käyttäytymismallien kuvaus. Tästä näkökulmasta Vermeer maalasi vain kolme sellaista kuvaa: ''Maitotyttö'' (1658–1660), ''Pitsittävä nainen'' (1669–1670) ja ''Nainen vesikannulla'' (1664–1665).<ref>Schneider, N., sivu 61-65</ref> Sellaisilla kuvilla ei ollut niin monta esinettä, vain muutama, kuin soittimet, vaaka. On kolme maalausta, jolta nekin ovat poissa. Ihmiset ovat taipuvaisia pitää näitä kuvia portretteina, erheelisesti. Yksi tunnetuista kuvista on ''Turbaanipäinen tyttö'', toiset portrettimaiset maalaukset ovat ''Tytön portretti'' (1666–1667) ja ''Tyttö huilulla'' (1666–1667), joita päinvastoin pidetään sellaisiin kuviin, jotka ovat kyseenlaisia.
 
Vermeer kohteli täydellisesti tunnuskuvia. Naismuodojen osa kantoi kärpännahkaista keltaista takkia, yleensä helmirivillä, joka on turhamaisuuden olennoiminen. Sellaiset kuvat ovat ''Helmirivi'' (1664), ''Kirjeen kirjoittava rouva keltaisessa pukussa'' (1665–1670), ''Rouva ja kamarineiti'' (1667–1668) ja ''Rakkauskirje'' (1669–1670). Naisista kaksi kirjoitti tai sai kirjettä, se voi olla salaisella rakastajalla tapahtuman kirjeenvaihdon opaste; kahdella kuvalla kamarineiti on paikalla välittäjänä. Toisella kahdella maalauksella kuvan keskusta on kirje: ''Lukeva nainen'' (tai ''Kirjettä lukeva tyttö avoimen ikkanan luona'' - 1657) ja 'Sinipukuinen kirjeenlukija'' (1662–1664), molemmat näyttävät naista sivulta päin.
 
Vermeerin naismuodot voi soittaa soittimia: [[virginaali]], [[luuttu]] ja [[kitara]]. Sellaset ovat ''Virginaalin vieressä seisova rouva'' (1673–1675), ''Rouva virginaalin luona'' (1673–1675) ja ''Kitaraa soittava nainen'' (1672). Kuva ''Virginaalin vieressä istuva rouva'' on kyseenlaista.<ref>Schneider, N., sivu 40-46</ref>
 
===Allegorisia kuvia===
 
[[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 011.jpg|thumb|right|200px|Maalaustaide tai Maalaustaiteen allegoria]]
 
Vuoden [[1671]] tienoilla Vermeer poikkeni siihen asti totutusta tyylistään. Hän maalasi kaksi kuvaa 1670-luvun alussa, molemmassa löydettiin allegorisia elementtejä. Ensimmäinen oli ''Uskon allegoria'', joka tuli valmiina vuosina 1671-1674, toinen oli ''Maalaustaide'' (tai ''Maalaustaiteen allegoria''), vuodesta 1673. Ensimmäisella kuvalla istuva naismuoto istuu haaveillaen, hän pitää pokaalia oikeassa kädessään, vasen kätensä lepää kirjalla, joka löydetään vahvalla kulmakivellä. Se on [[Kristus|Kristuksen]] symboli. Maailma, jota maapallo symbolisoi, ajelehtii jalansa alla. Kuva sisältää muut vertauskuvatkin: kiven alla on kyy, sen takana murtuneella nuolilla seisoo Kuolema, lähellä häntä omena symbolisoi syntiä. Vaikka monet luulivat kuvan ei tarkoitetä Uudelle Testamentille, Vermeer kuvatti täällä oikeasti Jeesuksen ristinnaulitsemista. Jesuiitamaisten symbolien kautta sitä kuvaa pidetään defltilaisen jesuiitamaislähetyksen tilauksena. Kuvalla, kuin enemmalla toisella kuvalla, löydetään poliittinen linja: maapallo on tuo vuodesta [[1618]] oleva maapallo, jonka kirjoitus ylistää herttuata Maurits van Nassau-Oranje.<ref>Schneider, N., sivu 79-84</ref>
 
Vermeerin toinen allegorinen kuva on ''Maalaustaide'', jota monet taidehistorioitsijat pitävät Vermeerin taiteelisena uskontunnustuksena. Kuvalla oleva naismuoto, kuvan nimensä vastoin, ei ole taiteen allegoria, vaan hän on [[Klio]], historian muusa ja suojelija. Tällä maalauksellakin on symboli, vain yksi, mutta painollista. Taustassa oleva kartta Oranian kuninkaaliselle talolle tekee kunnia, ja pöydällä oleva naamari palauttaa [[Vilhelm I Oranialainen|Vilhelm I Oranialaisen]] kuolinnaamiota.<ref>Schneider, N., sivu 79-84</ref>
 
==Uudelleen löytönsä==
 
[[Tiedosto:Thore-Buerger.png|thumb|left|180px|Théophile Thoré-Bürger]]
 
Elämänsä aikana Vermeer ei saavuttanut huomattavempaa yleisömenestustä, ei tiedetä mistään seurajasta tai oppilaasta. Aikalaiset mainitsivat hänestä vain neljä kertaa: Arnold bonin runossa, Dirck van Bleyswijckin ''Delftin näyttäminen''-nimitetyssä kirjassa ([[1667]]), Pieter Teding van Berckhoutin päiväkirjassa ja ranskalaisen keräilijän matkapäiväkirjassa.<ref>Guardieri, L., sivu 57</ref>
 
Vaikka tunnetummassa 1700-luvuisessa taidetietosanakirjassa, vuosina 1718-1721 julkaistetussa Groote Schouburgh ei mainittu nimeään, jälkipolvi ei koskaan unohtanut Vermeertä. Nimensä ilmaantui joskus 1700- ja 1800-luvun aikana, mutta toisille taidemaalareille verrattuna tämä arvonanto kohtasi vähäistä vastavaikua. Häiriöntekijä oli tuokin, että silloin monet Vermeer-nimiset maalarit elivät ja heistä monella oli etunini Jan.<ref>Descargues, P., sivu 255</ref>
 
Jan Vermeer van Delft sai hänellä kuuluvaa säätyä vasta [[1800-luku|1800-luvun]] puolivälissä: vuonna [[1842]] ranskalainen historioitsija, Théophile Thoré-Bürger löysi uudelleen Vermeerin taidetta. Thoré-Bürger [[Englanti|Englannissa]], [[Belgia]]ssa, [[Alankomaat|Alaknomailla]] ja [[Sveitsi]]ssa tehnien matkojen aikana oppia tunetmaan 1600-luvun alankomaalaisten maalaustaiteen arkipäiväistä realismia.<ref>{{cite web |url= http://www.essentialvermeer.com/thore.html|title= Thoré-Bürger and the Rediscovery of Johannes Vermeer|accessdate=2010-01-28 |format= |work=Essential Vermeer}}</ref> Tutkimuskensa aikana hän omisti noin 74 kuvaa Vermeerille.<ref>Guardieri, L., sivu 81</ref>
 
Thoré-Bürgerin alussa ilmenevän löytämisen yli 1870-1880-luvulla ranskalainen tutkija Henry havard alkoi tutkia Vermeerta ja hänen perhettään Delftin Uuden ja Vanhan Kirkon kirkonkirjoissa. Vuosina 1880-1920 Abraham Bredius katsoi läpi delftilaistia arkiiveja.<ref>Guardieri, L., sivu 145</ref>
 
1900-luvun viimeisessa kolmasosassa Vermeerin maine kasvoi yhtä mittaa. Proustin lisäksi [[avantgarde]]en melkein kaikki taiteilija tunnusti Vermeerin värille kohtaan olevaa tunnetta.<ref>Schneider, N., sivu 88-90</ref> 1920-luvun keskellä maalausala pitää Vermeertä modernin maalaustaiteen isänä.<ref>Descargues, P., sivu 255-256</ref>
 
==Teokset==
Varmasti Vermeerin maalaamiksi tiedetään nykyisin 35 teosta.
[[Kuva:Jan Vermeer van Delft 023.jpg|thumb|250px|''Upseeri ja naurava tyttö'' ([[1657]]–[[1659]])]]
[[Kuva:Jan Vermeer van Delft 011.jpg|thumb|334px|''Maalaustaide'' (n. [[1670]])]]
 
===Varmaasti Vermeerin teokset===
<!-- Jos joku tietää suomenkielisiä nimiä näille, niin AVOT! -->
 
* ''Kristus Martan ja Marian luona'' (''Christus in het huis van Martha en Maria'', 1654/55) - [[Edinburgh]], [[National Gallery of Scotland]]
{| class="prettytable"
* ''Pyhä Praksedis'' (''Sint Praxedis'', 1655) - Yksityiskokoelmassa
|- class="hintergrundfarbe5"
* ''Diana ja hänen nymfinsä'' (''Diana en haar nimfen'', 1655/56) - [[Haag]], [[Mauritshuis]]
!width="5%" | Järjestysnumero
* [[:Image:Jan Vermeer van Delft 002.jpg|''Parittajanaisen luona'']] (''De koppelaarster'', 1656) - [[Dresden]], Gemäldegalerie [[Zwinger]]
!width="10%" | Kuva
* [[:Image:Jan Vermeer van Delft 003.jpg|''Brieflezend meisje bij het venster'']] - Dresden, Gemäldegalerie - 1657
!width="25%" | Nimi
* [[:Image:Vermeer young women sleeping.jpg|''Slapend meisje'']] - [[New York]], [[Metropolitan Museum]] - 1657
!width="10%" | Tehty
* [[:Image:Jan Vermeer van Delft 025.jpg|''Het straatje'']] - [[Amsterdam]], [[Rijksmuseum]] - 1657/58
!width="20%" | Mittasuhteet
* [[:Image:Jan Vermeer van Delft 023.jpg|''Upseeri ja naurava tyttö'']] (''De soldaat en het lachende meisje'', 1658) - New York, [[Frick Collection]]
!width="30%" | Näyttelypaikka
* [[:Image:Jan Vermeer van Delft 021.jpg|''Maitotyttö'']] (''Het melkmeisje'', 1658/60) - Amsterdam, Rijksmuseum
|-
* ''Viinilasi'' - [[Berliini]], Gemäldegalerie - 1658/60
| <center>'''1'''</center>
* ''Tyttö ja viinilasi'' - [[Braunschweig]], [[Herzog Anton Ulrich Museum]] - 1659/60
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 004.jpg|100px]]
* ''Onderbreking van de muziek'' - New York, Frick Collection - 1660/61
| ''Kristus Martan ja Marian luona''
* [[:Image:Vermeer-view-of-delft.jpg|''Näkymä Delftiin'']] (''Gezicht op Delft'', 1660/61) - Haag, Mauritshuis
| [[1654]]/[[1655]]
* ''Sinipukuinen kirjeenlukija'' (''Brieflezende vrouw in het blauw'', 1662/64) - Amsterdam, Rijksmuseum
| 160×142 cm, öljy, pellava
* ''Schrijvende vrouw in het geel'' - [[Washington (DC)]], [[National Gallery of Art]] - 1662/64
| [[National Gallery of Scotland]], [[Edinburgh]]
* ''De muziekles'' - Lontoo, [[Buckingham Palace]] - 1662/65
|-
* ''De luitspeelster'' - New York, Metropolitan Museum - 1663
| <center>'''2'''</center>
* ''Vrouw met parelsnoer'' - Berliini, Gemäldegalerie - 1664
| [[Tiedosto:Vermeer - Diana and Her Companions.jpg|100px]]
* ''Vrouw met waterkan'' - New York, Metropolitan Museum - 1664-65
| ''Diana ja hänen nymfinsä''
* ''[[Turbaanipäinen tyttö]]'' (''Meisje met de rode hoed'', 1665) - [[Haag]], Mauritshuis
| [[1655]]/[[1656]]
* ''Konsertti'' (''Het concert'', 1665/66) - [[Boston]], [[Isabella Stewart Gardner Museum]] (varastettu yöllä [[18. maaliskuuta]] [[1990]])
| 98,5×105 cm, öljy, pellava
* ''Vrouw met weegschaal'' - Washington (DC), National Gallery of Art - 1665/66
| [[Mauritshuis]], [[Hagen]]
* ''Meisjeskopje'' - New York, [[Metropolitan Museum of Art]] - 1666/67
|-
* [[:Image:Jan Vermeer van Delft 011.jpg|''Maalaustaide'']] - [[Wien]], [[Kunsthistorisches Museum]] - 1666/67
| <center>'''3'''</center>
* ''Dame en dienstbode'' - New York, Frick Collection - 1667/68
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 002.jpg|100px]]
* ''Tähtitieteilijä'' (''De Astronoom'', 1668) - [[Pariisi]], [[Louvre]]
| ''Parittajanaisen luona''
* ''Punahattuinen tyttö'' (''Meisje met de rode hoed'', 1668) - Washington (DC), National Gallery of Art
| [[1656]]
* ''Maantieteilijä'' (''De Geograaf'', 1669) - [[Frankfurt am Main]], [[Städelsches Kunstinstitut]]
| 143×130 cm, öljy, pellava
* ''De kantwerkster'' - Pariisi, Louvre - 1669/70
| Gemäldegalerie Alte Meister, [[Dresden]]
* ''Rakkauskirje'' (''De liefdesbrief'', 1669/70) - Amsterdam, Rijksmuseum
|-
* ''Schrijvende vrouw met dienstbode'' - [[Dublin]], [[National Gallery of Ireland]] - 1670
| <center>'''4'''</center>
* ''Zittende vrouw aan het virginaal'' - Wynn Gallert, Las Vegas - 1670
| [[Tiedosto:Vermeer young women sleeping.jpg|100px]]
* ''Allegorie op het geloof'' - New York, Metropolitan Museum - 1671/74
| ''Nukkuva tyttö''
* ''De gitaarspeelster'' - Lontoo, Iveagh Bequest [[Kenwood House]] - 1672
| [[1657]]
* ''Staande virginaalspeelster'' - Lontoo, [[National Gallery, London|National Gallery]] - 1673/75
| 87,6×76,5 cm, öljy, pellava
* ''Zittende virginaalspeelster '' - Lontoo, National Gallery - 1673/75
| [[Metropolitan Museum of Art]], [[New York]]
|-
| <center>'''5'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer - Girl Reading a Letter at an Open Window.JPG|100px]]
| ''Lukeva nainen'' vagy ''Kirjettä lukeva tyttö avoimen ikkanan luona''
| [[1657]]
| 83×64,5 cm, öljy, pellava
| Gemäldegalerie Alte Meister, [[Dresden]]
|-
| <center>'''6'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 025.jpg|100px]]
| ''Delftin katu'' tai ''Katu Delftissä''
| [[1657]]/[[1658]]
| 54,3×44 cm, öljy, pellava
| [[Rijksmuseum]], [[Amsterdam]]
|-
| <center>'''7'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 023.jpg|100px]]
| ''Upseeri ja naurava tyttö''
| [[1658]]
| 49,2×44,4 cm, öljy, pellava
| Frick Collection, [[New York]]
|-
| <center>'''8'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 018.jpg|100px]]
| ''Viinilasi''
| [[1658]]–[[1660]]
| 66,3×76,5 cm, öljy, pellava
| Gemäldegalerie, [[Berlin]]
|-
| <center>'''9'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 021.jpg|100px]]
| ''Maitotyttö''
| [[1658]]–[[1660]]
| 45,4×41 cm, öljy, pellava
| Rijksmuseum, [[Amsterdam]]
|-
| <center>'''10'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 006.jpg|100px]]
| ''Tyttö ja viinilasi''
| [[1659]]/[[1660]]
| 78×67,5 cm, öljy, pellava
| Herzog Anton Ulrich-Museum, [[Braunschweig]]
|-
| <center>'''11'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 001.jpg|100px]]
| ''Näkymä Delftiin''
| [[1660]]/[[1661]]
| 98,5×117,5 cm, öljy, pellava
| [[Mauritshuis]], [[Haag]]
|-
| <center>'''12'''</center>
| [[Tiedosto:Vermeer Girl Interrupted at Her Music.jpg|100px]]
| ''Keskenjäänyt musiikkitunti''
| [[1660]]/[[1661]]
| 38,7×43,9 cm, öljy, pellava
| Frick Collection, [[New York]]
|-
| <center>'''13'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 012.jpg|100px]]
| ''Sinipukuinen kirjeenlukija''
| [[1662]]–[[1664]]
| 46,5×39 cm, öljy, pellava
| Rijksmuseum, [[Amsterdam]]
|-
| <center>'''14'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 014.jpg|100px]]
| ''Musiikkitunti''
| [[1662]]–[[1665]]
| 74,6×64,1 cm, öljy, pellava
| [[Buckinghamin palatsi]], [[London]]
|-
| <center>'''15'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 015.jpg|100px]]
| ''Helmimittaaja nainen''
| [[1662]]–[[1664]]
| 42,5×38 cm, öljy, pellava
| [[National Gallery of Art]], [[Washington D.C.]]
|-
| <center>'''16'''</center>
| [[Tiedosto:Vermeer - Woman with a Lute near a window.jpg|100px]]
| ''Luuttua soittava nainen ikkunan vieressä''
| [[1664]]
| 51,4×45,7 cm, öljy, pellava
| [[Metropolitan Museum of Art]], [[New York]]
|-
| <center>'''17'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 008.jpg|100px]]
| ''Helmirivi''
| [[1664]]
| 55×45 cm, öljy, pellava
| Gemäldegalerie, [[Berlin]]
|-
| <center>'''18'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 019.jpg|100px]]
| ''Nainen vesikannulla''
| [[1664]]/[[1665]]
| 45,7×40,6 cm, öljy, pellava
| [[Metropolitan Museum of Art]], [[New York]]
|-
| <center>'''19'''</center>
| [[Tiedosto:Johannes Vermeer (1632-1675) - The Girl With The Pearl Earring (1665).jpg|100px]]
| ''[[Turbaanipäinen tyttö]]'' tai ''Tyttö ja helmikorvakoru''
| [[1665]]
| 45×40 cm, öljy, pellava
| [[Mauritshuis]], [[Haag]]
|-
| <center>'''20'''</center>
| [[Tiedosto:Vermeer The Concert.jpg|100px]]
| ''Konsertti''
| [[1665]]/[[1666]]
| 69×63 cm, öljy, pellava
| Isabella Stewart Gardner Museum, [[Boston]] ''(Varastettu vuonna [[1990]])''
|-
| <center>'''21'''</center>
| [[Tiedosto:Vermeer A Lady Writing.jpg|100px]]
| ''Kirjeen kirjoittava rouva keltaisessa pukussa''
| [[1665]]–[[1670]]
| 45×39,9 cm, öljy, pellava
| [[National Gallery of Art]], [[Washington D.C.]]
|-
| <center>'''22'''</center>
| [[Tiedosto:Vermeer Lady Maidservant Holding Letter.jpg|100px]]
| ''Rouva ja kamarineiti''
| [[1667]]/[[1668]]
| 89,5×78,1 cm, öljy, pellava
| Frick Collection, [[New York]]
|-
| <center>'''23'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer - The Astronomer.JPG|100px]]
| ''Tähtitieteilijä''
| [[1668]]
| 50,8×46,3 cm, öljy, pellava
| [[Louvre]], [[Pariisi]]
|-
| <center>'''24'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer - The Geographer.JPG|100px]]
| ''Maantieteilijä''
| [[1668]]/[[1669]]
| 53×46,6 cm, öljy, pellava
| Städelsches Kunstinstitut, [[Frankfurt am Main]]
|-
| <center>'''25'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 010.jpg|100px]]
| ''Rakkauskirje''
| [[1669]]/[[1670]]
| 44×38,5 cm, öljy, pellava
| Rijksmuseum, [[Amsterdam]]
|-
| <center>'''26'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 016.jpg|100px]]
| ''Pitsittävä nainen''
| [[1669]]/[[1670]]
| 24,5×21 cm, öljy, pellava (puutaululle jäännitetty)
| [[Louvre]], [[Pariisi]]
|-
| <center>'''27'''</center>
| [[Tiedosto:DublinVermeer.jpg|100px]]
| ''Kirjeen kirjoittava rouva ja kamarineiti''
| [[1670]]
| 71×59 cm, öljy, pellava
| National Gallery of Ireland, [[Dublin]]
|-
| <center>'''28'''</center>
| [[Tiedosto:Vermeer The Allegory of the Faith.jpg|100px]]
| ''Uskon allegoria''
| [[1671]]–[[1674]]
| 114,3×88,9 cm, öljy, pellava
| [[Metropolitan Museum of Art]], [[New York]]
|-
| <center>'''29'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 013.jpg|100px]]
| ''Kitaraa soittava nainen''
| [[1672]]
| 53×46,3 cm, öljy, pellava
| Kenwood House, [[London]]
|-
| <center>'''30'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 011.jpg|100px]]
| ''Maalaustaide''
| [[1673]]
| 130×110 cm, öljy, pellava
| [[Kunsthistorisches Museum]], [[Wien]]
|-
| <center>'''31'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 024.jpg|100px]]
| ''Virginaalin vieressä seisova rouva''
| [[1673]]–[[1675]]
| 51,7×45,2 cm, öljy, pellava
| [[National Gallery (Lontoo)|National Gallery]], [[London]]
|-
| <center>'''32'''</center>
| [[Tiedosto:Vermeer Lady Seated at a Virginal.jpg|100px]]
| ''Rouva virginaalin luona''
| [[1673]]–[[1675]]
| 51,5×45,5 cm, öljy, pellava
| [[National Gallery (Lontoo)|National Gallery]], [[London]]
|}
 
===Kyseenalaiset teokset===
 
{| class="prettytable"
|- class="hintergrundfarbe5"
!width="5%" | Järjestysnumero
!width="10%" | Kuva
!width="25%" | Nimi
!width="10%" | Tehty
!width="20%" | Mittasuhteet
!width="30%" | Näyttelypaikka
|-
| <center>'''1'''</center>
| [[Tiedosto:Vermeer saint praxedis.jpg|100px]]
| ''Pyhä Praksedis''
| [[1655]]
| 101,6×82,6 cm, öljy, pellava
| Musée de la Chapelle de la Visitation, [[Monaco]] (Barbara Piasecka Johnson Collection)
|-
| <center>'''2'''</center>
| [[Tiedosto:Vermeer-Portrait of a Young Woman .jpg|100px]]
| ''Tytön portretti''
| [[1666]]/[[1667]]
| 44,5×40 cm, öljy, pellava
| [[Metropolitan Museum of Art]], [[New York]]
|-
| <center>'''3'''</center>
| [[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 020.jpg|100px]]
| ''Tyttö huilulla''
| [[1666]]/[[1667]]
| 20×17,8 cm, öljy, pellava
| National Gallery of Art, [[Washington D.C.]]
|-
| <center>'''4'''</center>
| [[Tiedosto:Vermeer - Girl with a Red Hat.JPG|100px]]
| ''Punahattuinen tyttö''
| [[1666]]/[[1667]]
| 23,2×18,1 cm, öljy, puutaulu
| National Gallery of Art, [[Washington (város)|Washington D.C.]]
|-
| <center>'''5'''</center>
| [[Tiedosto:Vermeer - A young Woman seated at the Virginals.jpg|100px]]
| ''Virginaalin vieressä istuva rouva''
| [[1670]]
| 25,5×20 cm, öljy, pellava
| Sammlung Wynn, [[Las Vegas]]
|}
 
==Lähteet==
 
*Fleming-Honour: ''Maailman taiteen historia'' (Otava 2001)
* {{ cite book|last=Schneider|first=Norbert|title=Vermeer, a festői életmű|year=1999|publisher=Taschen, Vince Kiadó|location=Budapest|isbn=978-3-8228-3364-3}}
 
* {{ cite book|last=Descargues|first=Pierre|editor=Aradi Nóra|title=Vermeer van Delft. In: A barokk, A művészet története|year=1987|publisher=Corvina Könyvkiadó|location=Budapest|isbn=963-13-2393-5}}
 
* {{ cite book|last=Guarnier|first=Luigi|title=Vermeer kettős élete|year=2008|publisher=Geopen Könyvkiadó|location=Budapest|isbn=978-963-9765-36-8}}
 
* Wilhelm von Bode: Rembrandt és a XVII. századi holland mesterek (szerk.: Eisler, János). Tóth Könyvkereskedés és Kiadó Kft., Debrecen. ISBN 978 963 5965 71 7,
 
==Viitteet==
 
{{Viitteet|Sarakkeet}}
 
==Aiheesta muualla==
 
{{Commons|Johannes Vermeer|Johannes Vermeer}}
 
* [http://taat.fi/janemag/taide/vermeer.html Jan Vermeerin elämä] {{fi}}
* [http://www.essentialvermeer.com/ Essential Vermeer] - {{en}} paljon tietoa taiteilijasta ja mm. pikkutarkkaa teosanalyysiä
* [http://www.vermeer-foundation.org/ Jan Vermeer van Delft] - koko elämäntyö {{en}}
* [http://www.johannesvermeer.info/ Johannesvermeer.info] - {{en}} toinen laaja sivusto
 
* [http://www.abcgallery.com/V/vermeer/vermeer.html Vermeer at Olga's Gallery] {{en}}
* [http://www.meegeren.net/ Meegeren versus Vermeer] - {{en}} Han van Meegereniä käsittelevä sivusto
 
{{DEFAULTSORT:Vermeer, JohannesJan}}
 
[[Luokka:Alankomaalaiset taidemaalarit]]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Vermeer”