Versio 30. syyskuuta 2009 kello 02.09 muokkaa Lentom (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 816 muokkausta p lu ← Vanhempi muutos		Versio 6. maaliskuuta 2010 kello 22.54 muokkaa kumoa SeppVei (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 036 muokkausta p Linkki Eero Seppäseen, pientä siistimistä, väliotsikko, wiki-linkit Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Putikko''' on [[kylä]] [[Punkaharju]]lla. ~~Kylä~~Se sijaitsee [[Itä-Suomen lääni]]ssä Savon ja Karjalan rajamailla [[Etelä-Savo]]ssa n. 40 km [[Savonlinna]]sta etelään ja [[Itä-Suomen ~~läänissä~~lääni]]ssä. Putikko-sanan merkitys on kiehtonut monia, mistä johtuen sen alkuperästä on esitetty monia arvailuja. Osa niistä on tieteellistä pohdintaa erialan julkaisuissa osa taasen sanan synnyttämiä mielikuvia. ==Putikko-nimen taustaa== Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Affecto Finland Oy, Helsinki 2007) kertoo, että nimimuoto oli Putiko (1773). Putikon kylä on Putikon lahden rannalla. Savolaisalueella olevat muutkin Putikko-nimiset paikat liittyvät useimmiten pieniin, pyöreähköihin lahtiin, lampiin tai järviin. Sanalla Putikko on seuraavia merkityksiä: tynnyrin puolikkaasta tehty tiinu; pieni tynnyrimäinen puuastia. Ehkä Putikon lahden tai sen pohjukan erillisen Saunalahden nimi oli alkuaan vain Putikko eli nimellä kuvattiin sen muotoa. Putikko-sanan merkitys on kiehtonut monia, mistä johtuen sen alkuperästä on esitetty monia arvailuja. Osa niistä on tieteellistä pohdintaa erialan julkaisuissa osa taasen sanan synnyttämiä mielikuvia. Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Affecto Finland Oy, Helsinki 2007) kertoo, että nimimuoto oli Putiko ([[1773]]). Putikon kylä on Putikon lahden rannalla. Savolaisalueella olevat muutkin Putikko-nimiset paikat liittyvät useimmiten pieniin, pyöreähköihin lahtiin, [[lampi]]in tai [[järvi]]in. Säämingin historiassa Pekka Lappalainen Väinö Voionmaan tutkimuksiin viitaten hakee sanalle sisällön ansatie-käsitteestä, jonka oli muinaissuomalainen sana ”puutikka”. Kirjoitusmuoto ”Putikka” on saattanut syntyä ruotsinkielisen kirjurin merkinnästä. Samaan ansatie- teoriaan liittyviä paikannimiä löytyy Suur-Säämingin alueelta lukusia, kuten ~~Putikon kylää lähellä olevan Ruhvanan Puutikkonniemi.~~ Putikko -sanan merkityksiä ovat tynnyrin puolikkaasta tehty tiinu ja pieni tynnyrimäinen puuastia. Ehkä Putikon lahden tai sen pohjukan erillisen Saunalahden nimi oli alkuaan vain Putikko eli nimellä kuvattiin sen muotoa. [[Sääminki\|Säämingin]] historiassa Pekka Lappalainen Väinö Voionmaan tutkimuksiin viitaten hakee sanalle sisällön ansatie -käsitteestä, jonka oli muinaissuomalainen sana ”puutikka”. Kirjoitusmuoto ”Putikka” on saattanut syntyä ruotsinkielisen kirjurin merkinnästä. Useita samaan teoriaan liittyviä paikannimiä löytyy Suur-Säämingin alueelta, kuten Putikon kylää lähellä olevan Ruhvanan Puutikkonniemi. Lappalaisen näkemyksiä tukee se, että Putikon lahdelta alkanut vesireitti [[Laatokka\|Laatokalle]] on ollut todellinen ansatie, jota karjalaiset ovat käyttäneet erä- ja kalaretkillään ~~Pihlaja-~~[[Pihlajavesi\|Pihlajavedelle]] ja [[Puruvesi\|Puruvedelle]]. ==Saha== Sahaustoiminta alkoi Putikossa vuonna [[1774]] Utrasveteen laskevassa Putikon joessa Patolammen tilalla (nykyinen Putikon Hovi). Sahan perustivat [[viipuri]]laiset liikemiehet. Vesisaha siirtyi vuonna [[1887]] savonlinnalaisen kauppaneuvos Anders Auvisen omistukseen. Auvinen rakensi [[1897]] Putikon lahden rannalle uuden höyryllä käyvän sahan. And. Auvinen Oy lopetti sahaustoiminnan vasta vuonna [[1984]]. Yksi sahan tunnetuimmista työntekijöistä sotien jälkeen oli Mannerheim-ristin ritari [[Eero Seppänen]]. Sahaustoiminta alkoi Putikossa vuonna [[1774]] Utrasveteen laskevassa Putikon joessa Patolammen tilalla (nykyinen Putikon Hovi). Sahan perustivat [[viipuri]]laiset liikemiehet. Vesisaha siirtyi vuonna 1887 savonlinnalaisen kauppaneuvos Anders Auvisen omistukseen. Auvinen rakensi 1897 Putikon lahden rannalle uuden höyryllä käyvän sahan. And. Auvinen OY lopetti sahaustoiminnan 1984, jonka jälkeenMyöhemmin sahan toimintaa on jatkanut ~~n. 10~~kymmenkunta eri yrittäjää aina vuosituhannen vaihteeseen saakka, jolloin sahan vuokraajina aloittivat ~~toimimaan~~ venäläiset ja virolaiset liikemiehet. Sahan omistajana on ollut 1990-luvun alkupuolelta lähtien Nordautomation OYOy [[Uusikaupunki\|Uudestakaupungista]]. ==Historiaa== ~~Elisenvaarasta~~[[Elisenvaara]]sta Savonlinnaan rakennettu rautatie valmistui Putikon kohdalla [[1906]]. Kokonaisuudessaan rata valmistui [[1908]]. Putikkolainen [[Johan Tolonen\|Johan "Jussi" Tolonen]] (SDP) pääsi eduskuntaan varajäsenenä vuosina [[1918]] ja [[1923]]. Varsinaisena ~~kansanedustajana~~[[kansanedustaja]]na hän toimi ~~vuosina~~vuodesta [[1927-]] aina vuoteen [[1950]]. Lisäksi hän oli presidentin valitsijamiehenä vuosina [[1925]], [[1931]], [[1937]], [[1940]] ja [[1943]]. Putikon kylän, eli sahan ympärille rakennetut puutalot ovat 1900-1950-luvuilta., ~~Uudemmat~~uusimmat asuinrakennukset ~~ovat~~ 1970- ja 1980-luvuilta. Koulu on Putikossa ollut toiminnassa vuodesta [[1890]] vuoden [[2006]] kevääseen saakka. Putikkoon perustettiin kylätoimikunta vuonna [[1987]], mutta sillä ei ole ollut enää ~~mitään~~ toimintaa 2000-luvulla. Vuonna [[1989]] perustettiin Gruppo Putikko ~~r.y~~ry. ~~mm.~~muun muassa Putikon kylän vanhan omaleimaisen ilmeen säilyttämiseksi. Yhdistys kuitenkin lopetettiin vuonna [[1999]]. Elokuussa 1987 Putikossa järjestettiin Euroopan arkkitehtiopiskelijoiden (E.A.S.A.) tapaaminen teemalla: "Arkkitehtuuri ja luonto". Kylässä vieraili viikon ajan yli 500 arkkitehtiopiskelijaa opettajineen 24 maasta. ==Vuoden kylä 1992== Putikko valittiin [[1992]] valtakunnalliseksi vuoden kyläksi. Kyseisenä vuotena valintateemana oli kansainvälisyys, joka leimasi myös G.P. ~~r.y~~ry:n toimintaa. Kesällä järjestettiin ~~[[työleiri\|~~kansainvälinen vapaaehtoinen työleiri]], ~~jollainen järjestettiin myös~~samoin kaksi vuotta myöhemmin.▼ ▲Putikko valittiin 1992 valtakunnalliseksi vuoden kyläksi. Kyseisenä vuotena valintateemana oli kansainvälisyys, joka leimasi myös G.P. r.y:n toimintaa. Kesällä järjestettiin [[työleiri\|kansainvälinen vapaaehtoinen työleiri]], jollainen järjestettiin myös kaksi vuotta myöhemmin. "Vuoden kylä" -juhlaan [[Toni Edelmann]] sävelsi ja putikkolainen Hertta Tynkkynen sanoitti "Putikon Laulun". Putikko kuuluu Vihreän kullan kulttuuritie -hankkeeseen, johon liittyvä esittelytaulu sijaitsee vanhan aseman (rakennettu v. [[1906]]) piha-alueella. == Aiheesta muualla == * [http://www.putikonhovi.fi/ Putikon Hovi] * [http://www.taideverkossa.net/handmade/hs/ Saviseppä Hannu Sairanen]

Ero sivun ”Putikko” versioiden välillä