Ero sivun ”Laulaja-lauluntekijä” versioiden välillä

nosti esiin suuren joukon omaa musiikkiaan[[musiikki]]aan esittäviä laulunkirjoittajia. Yleensä laulaja-lauluntekijän persoona on kappaleissa voimakkaasti läsnä, ja näin tietynlainen omakohtaisuus kuuluu musiikista. Tarinankerronta synkronisoituukin esimerkiksi moderniin trubaduuriperinteeseen[[trubaduuri]]perinteeseen verrattuna vahvemmin laulaja-lauluntekijän oman kokemusmaailman kanssa. Lauluntekijämusiikin aihepiirit sivuavat melkeinpä mitä tahansa. GenrenTyylilajin merkittävät pioneerit olivat [[Woody Guthrie]], [[Lead Belly]] ja [[Pete Seeger]].{{lähde}} Myöhemmin [[country-musiikki|country-musiikin]] vaikutteiset esiintyjät teoksineen saivat alalla arvostusta ja suosiota merkittävästi. [[1960-luku|1960-luvun]] lopun ja [[1970-luku|1970-luvun]] alun [[Bob Dylan]], [[Joni Mitchell]], [[Paul Simon]], [[Neil Young]], [[John Denver]], [[Gene Clark]], [[Jackson Browne]], [[Dave Mason]], [[Jim Croce]], [[Leonard Cohen]], [[Donovan]], [[Randy Newman]], [[Gordon Lightfoot]], [[Nick Drake]], [[Fred Neil]], [[Tom Rush]], [[Phil Ochs]], [[Eric Andersen]], [[Carly Simon]], [[Cat Stevens]], [[Bruce Cockburn]], [[Van Morrison]], [[Townes Van Zandt]], [[Harry Chapin]], [[James Taylor]], [[Loretta Lynn]] ja [[Johnny Cash]] eivät kaihdakaan ottaa lauluissaan kantaa maailman tapahtumiin. He säilyttävät edelleensäilyttivät henkilökohtaisen tuntuman kannanotoissaan.

1970-luvun lopussa ja [[1980-luku|1980-luvun]] alussa laulaja-lauluntekijöiden mukaan liittyi joukko [[soft-rockiarock]]ia esittäviä artisteja kuten [[Bruce Springsteen]], [[Mark Heard]], [[Lucinda Williams]], [[Patti Smith]], [[Stevie Nicks]], [[Cheryl Wheeler]], [[Warren Zevon]] ja jopa [[punk]]vaikutteiset [[Sting]], [[Peter Case]] sekä [[Paul Westerberg]].

1980-luvun lopusta alkaen esiin ovat nousseet isojen yhtiöiden tuotteistamina mm. [[Suzanne Vega]], [[Tracy Chapman]], [[Nanci Griffith]], [[K.D. Lang]], [[Tori Amos]], [[Alanis Morissette]], [[Sarah McLachlan]], [[Sheryl Crow]], [[Victoria Williams]], [[Patty Griffin]], [[Jewel]], [[Lisa Loeb]], [[Natalie Merchant]], [[Joan Osborne]], [[Dave Matthews]] ja [[Elliott Smith]]. [[2000-luku|2000-luvulla]] esille ovatnousivat nousseetmm. [[Ray LaMontagne]], [[Steve Millar]], [[Jolie Holland]] ja [[Richard Buckner]].

[[1990-luku|1990-luvulta]] alkaen laulaja-lauluntekijät ovat usein levyttäneet omille pienille levymerkeilleen.{{lähde}} Tämän omaehtoisen tyylilajin edustajiin kuuluvat mm. [[Jann Arden]], [[Dar Williams]], [[Ani DiFranco]], [[Richard Shindell]], [[David LaMotte]], [[Willy Porter]], [[David Wilcox]], [[Annie Gallup]], [[Patty Larkin]], [[Pierce Pettis]], [[Peter Mulvey]], [[Jennifer Kimball]], [[Ellis Paul]], [[Alison Breitman]], [[Brooks Williams]], [[Christopher Williams]]. 2000 -luvun puolivälin kärkimuusikoihin kuuluvatkuuluivat mm. [[Ralston Bowles]], [[Jonathan Byrd]], [[Antje Duvekot]], [[Michael Bowers]], [[Juliet Wyers]], [[Anais Mitchell]], [[Todd Snider]], [[Josh Ritter]], [[John Francis]] ja [[Bill Mallonee]].

Laulaja-lauluntekijälauluntekijän ilmaisumuoto on yleisempää [[taiteilija|taiteilijoille]], jotka eivät ole varsinaisia pop-tähtiä.{{lähde}} He esittävät laulujaan kahviloissa, baareissa, leireillä ja pienemmillä festivaaleilla, joissa folk-yleisöä kokoontuu. Hectorin[[Hector]]in debyytin jälkeen laulaja-lauluntekijöiden trubaduuri-esiintymiset Suomessa virallisesti lisääntyivät vasta 1980-luvulla{{lähde}} Dave Lindholmin, Mikko Perkoilan, Pelle Miljoonan, Jussi Ketun, Liisa Tavin ja Jaakko Tepon aloitettua laajemman keikkailun ohjelmatoimistojen[[ohjelmatoimisto]]jen toimesta elävän yleisön parissa.