Ero sivun ”Kipsi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ar:قصارة |
Infoboksi + kaksi uutta luokkaa |
||
Rivi 1:
{{Mineraali
| nimi = Kipsi
| luokka =
<ref name="kiviopas">[http://www.kiviopas.fi/opetus/mineraal/kipsi.htm Kiviopas]</ref> [[Kiderakenne]] on monokliininen eli kipsiä löytyy yksinkertaisina kiteinä, rakeisena ja massiivisena.<ref name="kiviopas" /> Kipsiä esiintyy [[sedimentti]]sissä kerrostumissa samoissa paikoissa kuin [[Kalkkikivi|kalkkikiveä]], [[Liuske|liuskeita]] ja [[savi|savea]]. Puhtaanvalkoista ja hienorakeista kipsiä sanotaan [[alabasteri]]ksi.<ref name="kiviopas" /> ▼
| kuva = Calcium sulfate hemihydrate.jpg
| kuvateksti = Kipsijauhetta.
| kaava = [[Kalsium|Ca]][[Rikki|S]][[Happi|O]]<sub>4</sub>· 2[[Vety|H]]<sub>2</sub>[[Happi|O]]
| molekyylipaino =
| väri = valkoinen tai väritön
| asu =
| kidejärjestelmä = monokliininen
| kaksostus =
| lohkeavuus =
| murros =
| taottauus =
| mohs = 2
| ominaispaino = 2,3
| tiheys =
| sulamispiste =
| sulavuus =
| liukenevuus =
| optiset =
| kiilto =
| kiillotettu =
| taitekerroin =
| kahtaistaitto =
| dispersio =
| pleokroismi =
| fluoresenssi =
| absorptio =
| viiru = valkoinen
| läpinäkyvyys =
| diagnostiset piirteet =
| muut ominaisuudet =
| lähteet = Luhr, s. 71. <ref name="Maapallo">{{Kirjaviite | Tekijä = Luhr, James F. (päätoimittaja) | Nimeke = Maapallo | Suomentaja = Heikkilä, Pasi | Vuosi = 2007 | Luku = Maapallo – Maapallon anatomia – Mineraalit | Sivu = 71 | Selite = Kipsi | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Affecto Finland Oy, Karttakeskus | Tunniste = ISBN 978-951-593-040-8}}</ref>
}}
▲'''Kipsi''' (''kalsiumsulfaattidihydraatti'') on kivennäinen, vesipitoinen [[kalsiumsulfaatti]] ([[Kalsium|Ca]][[Rikki|S]][[Happi|O]]<sub>4</sub>· 2[[Vety|H]]<sub>2</sub>[[Happi|O]]). Puhtaana kipsi on valkoista, väritöntä tai harmaata, joko läpinäkyvää tai läpikuultavaa.<ref name="kiviopas">[http://www.kiviopas.fi/opetus/mineraal/kipsi.htm Kiviopas]</ref> [[Kiderakenne]] on monokliininen eli kipsiä löytyy yksinkertaisina kiteinä, rakeisena ja massiivisena.<ref name="kiviopas" /> Kipsiä esiintyy [[sedimentti]]sissä kerrostumissa samoissa paikoissa kuin [[Kalkkikivi|kalkkikiveä]], [[Liuske|liuskeita]] ja [[savi|savea]]. Puhtaanvalkoista ja hienorakeista kipsiä sanotaan [[alabasteri]]ksi.<ref name="kiviopas" />
Kuumennettaessa eli poltettaessa kipsi menettää [[kidevesi|kidevetensä]] ja muuttuu jauheeksi. Kun poltettua kipsiä sekoitetaan [[vesi|veteen]] ja tämä seos valetaan muottiin, niin se kovettuu ja saadaan kipsivalos (kipsinvalanta). Täten valmistetaan kipsikuvia, koristeita ym. Kipsiä käytetään myös [[posliini]]n valmistukseen ja lannoitteena. Kipsistä voidaan tehdä naamareita.
Rivi 39 ⟶ 72:
==Lähteet==
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
Rivi 45 ⟶ 78:
* [http://www.yle.fi/teema/teemagalleria/vallgren/ateljee_artikkeli.php?id=83 Kipsin käytöstä kuvataiteessa]
[[Luokka:Mineraalit]]
[[Luokka:Sulfaatit]]
[[Luokka:Luonnonvarat]]
[[Luokka:Kuvanveiston materiaalit]]
| |||