Ero sivun ”Bulevardi” versioiden välillä

Sana bulevardi on peräisin [[hollannin kieli|hollannin]] sanasta ''bolwerk'', joka tarkoittaa alkujaan kaupunkia ympäröivää [[kaupunginmuuri|kaupunginmuuria]] ja lainattiin siinä merkityksessä jo keskiajalla [[ranskan kieli|ranskaan]] muodossa ''boulevard''.<ref name=Jones185>Colin Jones: Paris, Biography of a City, s. 185-186, Penguin Books 2006, ISBN 978-0-140-28292-4</ref> Sanan merkityksen muuttuminen johtuu siitä, että aikojen kuluessa monissa kaupungeissa, erityisesti [[Pariisi]]ssa, on kaupunkiasutus laajentunut vanhojen bulevardien ulkopuolelle, minkä jälkeen vanhat muurit on purettu ja niiden paikalle rakennettu kaupungin keskustaa kiertävien puistokatujen ketju. Pariisiissa tällaisten puistokatujen nimessä on säilynyt sana ''Boulevard'', jota sittemmin on alettu käyttää muistakin puistokaduista. Samaan tapaan myös esimerkiksi [[Wien]]in [[Ringstraße]] sijaitsee 1800-luvulla puretun, jo kauan sitä ennen kaupungin sisään jääneen kaupunginmuurin paikalla.

Vanhimmat ovat niin sanotut ''suuret bulevardit'', jotka sijaitsevat keskiaikaisten kaupunginmuurien kohdalla. Muurit purettiinNe jorakennettiin 16001670-luvulla, [[Ludvig XIV]]:n aikana tuolloin purettujen kaupunginmuurien paikalle<ref name=Jones185 />. Ludvig XIV katsoi, jolloinettä muurit olivat käyneet turvallisuusmielessä tarpeettomiksi<ref name=Jones185 />, jota paitsi kaupunkiasutus oli jo alkanut laajeta niiden ulkopuolelle. Purettujen muurien kohdalle rakennettu bulevardien ketju johtaa kaupungin keskiosien pohjoispuolitse [[Place de la Concorde]]lta [[Bastilji]]n aukiolle. Vanhoista porteista on bulevardien varrella säilynyt kaksi, ''Porte Saint Denis'' ja ''Porte Saint Martin'', paikoilla, joista aikoinaan alkoivat [[Saint Denis]]iin ja [[Saint Martin]]iin johtavat maantiet.

[[Seine]]n eteläpuolella samojen keskiaikaisten muurien paikalla on vain tavallisia kapeita katuja. 1800-luvulla sinne tosin rakennettiin [[Boulevard Saint-Germain]]<ref>Jones, s. 356</ref> yhdistämään Seinen pohjoispuolella olevan bulevardiketjun molemmat päät toisiinsa, joten yhdessä niiden kanssa se nykyisin muodostaa täyden ympyrän. Nykyisen Boulevard Saint Germainin kohdalla kaupuginmuuri ei kuitenkaan ole koskaan sijainnut.

1780-luvulla, muutamaa vuotta ennen [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumousta]], rakennettiin tullivalvontaa varten uusi kaupunginmuuri, lähinnä''Fermiers-General'in tullivalvontaa vartenmuuri'', muutamia kilometrejä entistäaikaisemmin purettua ulommaksi, jolloin sen sisään jäivät uudet laitakaupungitkin.<ref>Jones, s. 244</ref> Tämä muuri jäi lyhytikäiseksi, mutta sen kohdalla sijaitsevatsijaitsee nykyisin Pariisin keskiosia joka puolelta kiertävätkiertä ''keskimmäisettoinen bulevardit''bulevardikehä<ref>Jones, s. 358-359</ref> Pariisin suuri [[Riemukaari (Pariisi)|Riemukaari]] rakennettiin 1800-luvun alussa alkujaan muurin portiksi kohtaan, jossa keskustasta länteen johtanut, jo 1600-luvulla rakennettu Avenue des [[Champs-Élysées]] kulki muurin poikki. Riemukaarta ympäröivä Place Charles de Gaulle (Place de l'Étoile) ympäröivine rakennuksineen rakennettiin kuitenkin nykyiselleen vasta [[Napoleon III]]:n aikana.<ref>Jones, s. 357</ref> Tämän bulevardikehän varrella sijaitsee muitakin huomattavia aukoita kuten idässä Place de la Nation ja kaakossa Place de l'Italie.

Niinkin myöhään kuin 1840-luvulla Pariisin ympärille rakennettiin vielä uusi puolustumuuri, ''Thiersin muuri'', entistäkin ulommaksi.<ref Juuriname=Jones336>Jones, sens. 336</ref> Hieman muurin sisäpuolelle rakennettiin samalla Pariisinsisäpuolelle uloinrakennettiin bulevardiensamalla ketjuPariisia kiertävä tie, jostajonka eri osilla on eri nimiä, mutta joista käytetään myös yhteisnimitystä ''MarsalkkojenBoulevards bulevarditdes Maréchaux'' ({{k-fr|Boulevards des''Marsalkkojen Maréchaux}}bulevardit'').<ref name=Jones336 /> Tämä muuri tuli vuonna 1860 myös Pariisin kunnalliseksi rajaksi,<ref>Jones, s. 359</ref> joka kulkee suurimmaksi osaksi samalla kohdalla erikseen. Tämän uloimman muurin porttien kohdalla on nykyisin joukko aukioita, joiden nimissä on sana ''Porte'' (portti) sekä sen paikkakunnan nimi, jonne portilta alkanut maantie johti. Esimerkiksi ''Porte d'Orléans'''ilta alkoi [[Orléans]]iin johtava maantie.

Muuri kuitenkin purettiin [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen,<ref janame=Jones454>Jones, puolis. vuosisataa454</ref> ja myöhemmin1960-luvulla sen kohdalle, siis hieman Marsalkkojen bulevardien ulkopuolelle, rakennettiin Pariisia kiertävä kehämäinen [[moottoritie]], Boulevard [[Périphérique]].<ref name=Jones454 />

Muista Pariisin puistokaduista suuri osa on rakennettu vasta [[Napoleon III]]:n valtakaudella vuosien 1850-1870 välisenä aikana. Rakennustöitä johti paroni [[Georges Eugène Haussmann]].<ref>Jones, s. 354-356</ref> Uudelleenjärjestelyt merkitsivät varsinkin kaupungin vanhimmissä osissa laajoja rakennusten purku- ja uudelleenrakennustöitä.