Versio 30. tammikuuta 2010 kello 03.48 muokkaa Alexbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 64 036 muokkausta p Botti lisäsi: ckb:لۆگۆس ← Vanhempi muutos		Versio 3. maaliskuuta 2010 kello 18.54 muokkaa kumoa Tomisti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 89 394 muokkausta Järjestely, luokat yms. Uudempi muutos →
Rivi 3: '''Logos''' ({{polytoninen\|λόγος}}) on [[kreikan kieli\|kreikan kielen]] sana, jolla on monia merkityksiä. Se voi tarkoittaa [[puhe]]tta, [[sana]]a, [[merkitys]]tä, [[ajattelu]]a, [[järki\|järkeä]], [[periaate]]tta, [[normi\|sääntö]]ä, suhdetta tai oppia. Oikeudellisessa yhteydessä sana tarkoittaa lakia. Kreikkalaisessa oikeusjärjestelmässä lakia ei nähty ainoastaan kirjoitettuna lakina, vaan laki oli osa tuomarin puhetta. Tämän vuoksi kreikan kielen lakia tarkoittava sana tarkoittaa myös järkevää ja mielekästä puhetta. Kreikan kielen sanan merkitystä on tulkittu eri tavoin [[uskonto\|uskonnossa]], [[filosofia]]ssa, [[psykologia]]ssa ja [[retoriikka\|retoriikassa]]. Sana [[logiikka]] on etymologisesti johdettu tästä kreikan kielen sanasta, samoin monien tieteenhaarojen nimissä esiintyvä sana ''logia''. == Filosofiassa == ~~== Merkitys filosofiassa eri aikoina ==~~ Filosofiassa kreikan kielen sanaa ''logos'', on käytetty eri aikoina useissa erilaisissa merkityksissä. [[Herakleitos\|Herakleitos Efesoslainen]] (535 – 475 eaa.) käytti kreikan sanaa kuvaamaan [[maailmankaikkeus\|kaikkeuden]] perimmäistä alkusyytä. Herakleitos tarkoitti sanalla todellisuuden järjestävää periaatetta, joka hallitsee kaikkea ja luo kaiken yhteyden. Tässä yhteydessä sana tarkoittaa ennen kaikkea järkeä. Toinen merkitys, jossa Herakleitos käyttää sanaa, on luonnonlaki. Kreikkalaiset eivät erotelleet Herakleitoksen aikaan ihmisyhteisön lakeja ja luonnonlakeja toisistaan. Tämän [[oikeus\|oikeuskäsityksen]] mukaan, oikeus on yhteinen sekä ihmisille että luonnolle. Rivi 11: [[Stoalaisuus\|Stoalaiset]] (n. 300 eaa.) filosofit seurasivat tulkinnassaan Herakleitosta. Stoalaiset korostivat sanan asemaa kaikkeutta järjestävänä periaatteena ja samaistivat sen toisinaan jumalaan. Kyseessä oli rationaalinen jumalallinen voima ja järjen periaate (''[[nous]]''). Se ohjasi luontoa, ja sen mukaan ihmisen tuli elää elämänsä. Tässä jumalallisen periaatteen merkityksessä sana ymmärretään myös [[teosofia]]n ja [[ruusuristi]]läisyyden käsitteistössä. == ~~Logos kristinuskossa~~Retoriikassa == Aristoteleen mukaan ihmiset voidaan vakuutta kolmella eri tavalla. Nämä ovat tunteisiin (''([[paatos\|pathos)]]'') vetoaminen, puhujan luonteeseen (''([[eetos\|ethos)]]'') vetoaminen ja puheen sisältöön sekä järkeen (''(logos)'') vetoaminen. Tässä Aristoteleen tekemässä erottelussa sanalla ''logos'' tarkoitetaan järkeä ja puheen sekä argumenttien sisältöä. ▼ Logos-käsite on erityisen merkittävä kristillisessä [[teologia]]ssa, jossa se tarkoittaa [[Jeesus]]ta Jumalan kosmoksen luomisessa ja järjestämisessä sekä pelastushistoriassa aktiivisena persoonana. Tämä merkitys ilmenee selvästi Johanneksen evankeliumissa, jossa Kristus yhdistetään Jumalan Sanaan (Logokseen)<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke=Logos \| Julkaisu=Britannica Concise Encyclopedia \| Julkaisija=Encyclopædia Britannica, Inc \| Ajankohta=2006 \| Selite=Answers.com \| Viitattu=12.2.2008 \| Osoite=http://www.answers.com/topic/logos}}</ref>:▼ {{sitaatti\|1. Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. 2. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. 3. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä..14. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.\|Joh. 1. 1-3, 14}}▼ ~~== Merkitys retoriikassa ==~~ ▲Aristoteleen mukaan ihmiset voidaan vakuutta kolmella eri tavalla. Nämä ovat tunteisiin ''(pathos)'' vetoaminen, puhujan luonteeseen ''(ethos)'' vetoaminen ja puheen sisältöön sekä järkeen ''(logos)'' vetoaminen. Tässä Aristoteleen tekemässä erottelussa sanalla ''logos'' tarkoitetaan järkeä ja puheen sekä argumenttien sisältöä. Nykyään retoriikassa käytetään edelleen Aristoteleen tekemää jaottelua. Järkeen vetoavien perustelujen alaan voidaan laskea kaikki puhujan käyttämä argumentaatio. Järkeen vetoavaksi perustelemiseksi voidaan laskea myös esimerkiksi matemaattiset mallit, mielipidetutkimukset ja muu tieteellinen tieto. Retoriikassa, järkeen vetoavalla perustelemisella eli ~~Logoksella,~~''logoksella'' on monia etuja: * Tietoa on vaikea manipuloida. On hankalampaa väitellä ja kumota järkeen vetoavia perusteluja. Rivi 28 ⟶ 23: * Järkeen vetoavat perustelut parantavat puhujan luotettavuutta ja saavat puhujan näyttämään valmistautuneelta ja asiantuntevalta yleisölle. ''Logoksella'' on myös monia haittoja: * Numerot eivät saata olla itsestään selviä useille kuulijoille, jolloin argumentti saattaa jäädä vaille huomiota. * ''Logoksen'' käyttö saattaa nostaa kysymyksen, ”Mutta miksi minä välittäisin?” Järkeen vetoava perusteleminen, ei ole yhtä mukaansatempaava kuin tunnepitoinen ilmaisu. * ''Logoksen'' käyttö saattaa olla hämmentävää joissain tapauksissa. * Kokonaisvaltaisesta näkökulmasta se on vain yksi puheen muoto omine totuusvaatimuksineen. Haittana on, että tämä totuusvaadetta saatetaan käyttää sisäisistä näkökulmista epäloogisesti yksinomaisena todisteena [[kvantitatiivinen\|kvantitatiivisuuden]] (''logoksen'') paremmuudesta. == Kristillisessä teologiassa == ▲''Logos''-käsite on erityisen merkittävä ~~kristillisessä~~ [[kristillinen teologia\|kristillisessä teologiassa]]~~ssa~~, jossa se tarkoittaa [[Jeesus]]ta Jumalan kosmoksen luomisessa ja järjestämisessä sekä pelastushistoriassa aktiivisena persoonana. Tämä merkitys ilmenee selvästi [[Evankeliumi Johanneksen mukaan\|Johanneksen evankeliumissa]], jossa [[Kristus]] yhdistetään Jumalan Sanaan (''Logokseen'')<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke=Logos \| Julkaisu=Britannica Concise Encyclopedia \| Julkaisija=Encyclopædia Britannica, Inc \| Ajankohta=2006 \| Selite=Answers.com \| Viitattu=12.2.2008 \| Osoite=http://www.answers.com/topic/logos}}</ref>: ▲{{~~sitaatti~~Sitaatti\|1. Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. 2. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. 3. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä [...] 14. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.<ref>{{Raamatunpaikka\|Joh. 1. :1-3, 14}}</ref>}} == Lähteet == Rivi 46 ⟶ 47: [[Luokka:Filosofian termit]] [[Luokka:Kreikankieliset sanat ja sanonnat]] [[Luokka:Kristillinen teologia]] [[Luokka:~~Uskonto~~Retoriikka]]▼ [[Luokka:Stoalaisuus]] ▲[[Luokka:Uskonto]] [[ar:لوغوس]]

Ero sivun ”Logos” versioiden välillä