Ero sivun ”Nauta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mainittu aikaisemmin artikkelissa
lypsykarjalle on olemassa omat artikkelit yms yms, lisää, ei voida sanoa "useimmat lehmät laitumella" koska vallitseva käytäntö esim. keskeisessä Eur. on pitää ammut sisällä aina; aika muusia
Rivi 26:
Naudat syövät varsinkin ruohokasveja ja muita puuvarrettomia maakasveja, ja niitä hyödynnetään [[karja]]eläiminä. Pohjoisissa oloissa, esimerkiksi Suomessa, niitä on vanhastaan pidetty kesäisin ulkona [[laidun|laitumella]], talvella sisätiloissa [[navetta|navetassa]], ja nykyäänkin laki edellyttää niille kesällä laiduntamimahdollisuutta<ref>http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/ajankohtaista/?bid=1549</ref>. Naudat pystyvät käsittelemään kasviravintoa moniosaisen vatsansa avulla, joka koostuu [[pötsi]]stä, [[verkkomaha]]sta, [[satakerta|satakerrasta]] eli lehtimahasta ja [[juoksutusmaha]]sta. [[Märehtiminen|Märehtiessään]] naudat "oksentavat" syömänsä ruuan pötsistä takaisin suuhunsa ja pureskelevat sen uudelleen hienommaksi. Näin naudat saavat hyödynnettyä ravintoaineita paremmin. [[Rehuksi]] naudat saavat kesällä [[nurmi]]rehua ja talvella [[säilörehu]]a ja [[heinä]]ä ja yleensä myös [[väkirehu]]a.
 
==Käyttö==
Ihminen on käyttänyt nautoja jo vuosituhansia ravinnonsaantiin. Niistä saatavaaNaudan [[maito]]a voi myös ihminen käyttää juomana, ja siitä tehdään myös [[piimä]]ä, [[kerma]]a, [[voi]]ta, [[juusto]]a ja [[jäätelö]]ä. Naudan [[liha]]a ja muita osia syödään. Joissain [[kulttuuri|kulttuureissa]] on rajoituksia naudanlihan syönnin suhteen. Esimerkiksi [[hindulaisuus|hinduille]] lehmät ovat [[pyhä lehmä|pyhiä eläimiä]], eikä niitä näissä kulttuureissa saa syödä.
 
Joitakin nautarotuja ja -yksilöitä kasvatetaan myös muihin kuin tuotantotarkoituksiin. [[Härkätaistelu]]ssa käytetään omaa, tähän tarkoitukseen jalostettua rotua, ja Yhdysvalloissa [[rodeo]]n härkäratsastusta varten kasvatetaan erityisen temperamenttisia "potkijanautoja". Nautakarjan voidaan antaa laiduntaa puolivillinä esimerkiksi rantamaisemaa avoimena pitämäsä, tai luonnonpuistoissa täyttämässä ekosysteemissä suuren laiduntajan ekolokeron.
Sonnivasikat eli mullit kasvatetaan lihakarjaksi. Naarasvasikoista kasvaa [[hieho]]ja, ja ensimmäisen [[vasikka|vasikan]] saatuaan niistä tulee lypsylehmiä. Lehmä lypsää kerralla tyypillisesti noin 10–20 litraa, määrän vaihdellessa yksilökohtaisesti sekä poikimisesta kuluneesta ajasta ja lehmän iästä riippuen.
 
Kesällä useimmatmonet lehmätnaudat ovatpidetään lypsyaikojaainakin lukuunsuuren ottamattaosan koko ajanvuorokaudesta laitumella. Talvella ne tarvitsevat lämpimän [[navetan,|navetta]]<!--ei jossavälttämättä onlämmin hyväkoska ilmanvaihtokylmäpihatoistakin jaon saatu hyviä tarpeeksituloksia---> valoasuojaa. Parsinavetassa lehmät on kytketty parteen, jossa jokaisella on oma paikkansa. Lehmät ruokitaan ja lypsetään omilla paikoilla. [[Pihattonavetta|Pihattonavetassa]] lehmät saavat käyskennellä vapaasti. Yleensä niillä on kuitenkin oma paikkansa, jossa ne ruokitaan. MaidostaLypsylehmät täyttyvätkäyvät utareetpihattonavetoissa painavatlypsyasemalla paljon, ja lehmälle tulee tukala ololypsettävinä. Niinpä lehmät oppivat jonottamaan kiltisti lypsyasemalle. Ne nauttivat lypsämisestä. Maito kulkeutuu [[lypsykoneLypsyrobotti|Robottilypsy]]enn putkiaautomatiikka pitkinmahdollistaa [[tilasäiliö]]önsen, jossaettä maitolehmät jäähdytetään.voivat [[Maitoauto]]käydä tuleelypsettävinä tyhjentämäänitsenäisesti säiliönhalujensa tarpeellisin väliajoinmukaan.
 
Monet pihattonavetat ovat sellaisia, että lehmät pääsevät käymään ulkona myös talvella. Pieni ulkoilu ja mahdollisuus liikkua edistää lehmien terveyttä. Kun lehmät pääsevät talven jälkeen ensimmäistä kertaa vihreälle laitumelle, ne suorastaan hyppivät ilosta. Silloin ne voivat kolhia toisiaan muodostaessaan lauman arvojärjestystä. Sarvettomia lehmiä sanotaan nupoiksi.
 
== Nauta Suomessa ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Nauta