Ero sivun ”Nauta” versioiden välillä

46 merkkiä poistettu ,  11 vuotta sitten
Mainittu aikaisemmin artikkelissa
(→‎Nauta Suomessa: sanotaan näin)
(Mainittu aikaisemmin artikkelissa)
Ihminen on käyttänyt nautoja jo vuosituhansia ravinnonsaantiin. Niistä saatavaa [[maito]]a voi käyttää juomana, ja siitä tehdään myös [[piimä]]ä, [[kerma]]a, [[voi]]ta, [[juusto]]a ja [[jäätelö]]ä. Naudan [[liha]]a syödään. Joissain [[kulttuuri|kulttuureissa]] on rajoituksia naudanlihan syönnin suhteen. Esimerkiksi [[hindulaisuus|hinduille]] lehmät ovat [[pyhä lehmä|pyhiä eläimiä]], eikä niitä näissä kulttuureissa saa syödä.
 
Sonnivasikat eli mullit kasvatetaan lihakarjaksi. Naarasvasikoista kasvaa [[hieho]]ja, ja ensimmäisen [[vasikka|vasikan]] saatuaan niistä tulee lypsylehmiä. Lehmä lypsää kerralla tyypillisesti noin 10–20 litraa, määrän vaihdellessa yksilökohtaisesti sekä poikimisesta kuluneesta ajasta ja lehmän iästä riippuen. Lehmät ovat [[märehtijä|märehtijöitä]].
 
Kesällä useimmat lehmät ovat lypsyaikoja lukuun ottamatta koko ajan laitumella. Talvella ne tarvitsevat lämpimän navetan, jossa on hyvä ilmanvaihto ja tarpeeksi valoa. Parsinavetassa lehmät on kytketty parteen, jossa jokaisella on oma paikkansa. Lehmät ruokitaan ja lypsetään omilla paikoilla. [[Pihattonavetta|Pihattonavetassa]] lehmät saavat käyskennellä vapaasti. Yleensä niillä on kuitenkin oma paikkansa, jossa ne ruokitaan. Maidosta täyttyvät utareet painavat paljon, ja lehmälle tulee tukala olo. Niinpä lehmät oppivat jonottamaan kiltisti lypsyasemalle. Ne nauttivat lypsämisestä. Maito kulkeutuu [[lypsykone]]en putkia pitkin [[tilasäiliö]]ön, jossa maito jäähdytetään. [[Maitoauto]] tulee tyhjentämään säiliön tarpeellisin väliajoin.