Avaa päävalikko

Muutokset

165 merkkiä poistettu, 9 vuotta sitten
 
Richterin asteikon suurin ongelma on, että sen arvoilla, yksiköillä ei ole yhteyttä järistyslähteen fysikaalisiin ominaisuuksiin. Lisäksi järistyksissä, jotka ovat suuruusluokaltaan vähintään 8,3—8,5 yksikköä, tapahtuu mitattaessa [[saturaatio]]ilmiö. Se ilmenee siten, että perinteisillä mittaustavoilla (kuten M<sub>S</sub>) saadaan samoja arvoja järistyksille, jotka kuitenkin selvästi ovat erilaisia voimakkuudeltaan. Vuonna [[1979]] seismologi [[Hiroo Kanamori]] ehdotti [[momenttimagnitudi]]n asteikkoa (M<sub>W</sub>), joka kuvaa tavan ilmaista seismisiä momentteja muodossa, jota voidaan suurin piirtein verrata perinteisiin seismisten magnitudien mittaamistapoihin (kuten Richterin asteikko).
 
Yleiskielessä Richterin asteikkoa käytetään yleensä maanjäristysten voimakkuuden kuvaajana. Tutkijat käyttävät täsmällisempiä magnitudimäärittelyjä.
 
[[Magnitudi]]a ei saa sekoittaa [[intensiteetti]]in. [[Makroseisminen intensiteetti]] kuvaa maanjäristyksen vaikutusten voimakkuutta ja se on yhteenveto tietyssä paikassa tehdyistä havainnoista maanjäristyksen vaikutuksista rakennettuun ympäristöön ja elollisiin olentoihin. Intensiteettiä kuvataan muun muassa [[Rossi-Forelin asteikko|Rossi-Forelin]] ja [[Mercallin asteikko|Mercallin asteikoilla]].
2 163

muokkausta