Wikipedia

Ero sivun ”Suursäätila” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
22 066 muokkausta
p →‎Suursäätila: kh+, typos fixed: ylös päi → ylöspäi using AWB
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
31 935 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Suursäätila''' on esimerkiksi [[Eurooppa|Euroopan]] laajuisella alueilla [[suihkuvirtaus|suihkuvirtauksen]] määräämä yleinen säätila. Suihkuvirtaus määrää huonoa säätä tuovien [[matalapaine|matalapaineiden]] reitin. Suihkuvirtaus jakaa eri lämpöiset ilmamassat. Se määrää esimerkiksi, onko talvi keskimääräistä lämpimämpi vai kylmempi. Esimerkiksi pitkäkestoinen [[sulkukorkeapaine]] saattaa ohjetaohjata matalalapaineet tiettyihin suuntuun, ja pitää jotain aluetta pääosin kauniin sään alueena. Suursäätila näkyy monesti suhteellisen selkeässti niin sanotulla [[yläkartta|yläkartalla]]. Tyypillinen suursäätilan vaihtelu on [[Pohjois-Atlantin oskillaatio]], joka tuottaa Suomeen välillä kylmiä, välillä leutoja talvia.
 
== Suihkuvirtauksen aallot ==
== Suursäätila ==
 
Suihkuvirtauksessa esiintyvät hitaat, pitkät, noin 6000-10000 km pitkät [[Rossbyn aallot|ylätroposfäärin aallot]] ovat suuren mittakaavan ilmamassojen rajoja, ja määräävät lyhyempiin suihkuvirtauksen aaltoihin pohjautuvien matalapaineiden reitin<ref name="susäop_38Rinne_2008_38">Suomalainen sääopas,Juhani Rinne, Otava 2008, sivu 38</ref>. Pitkät aallot kestävät samoina suunnilleen 5 vuorokautta. Näin pitkän aallon sijainti vaikkapa Euroopassa määrää suursäätilan.
Jos suihkuvirtaus kulkee kaukaa Suomen eteläpuolelta, kesällä on viileää ja talvella kylmää. Näin ole suurimman osan kesää 1987<ref>Suomalainen sääopas, sivu 36</ref>. Jos suihkuvirtaus kulkee Suomen pohjoispuolitse, kesällä on helteistä. Näin oli kesinä 2002 ja 2006. Silloin Suomen yllä oli voimakas sulkukorkeapaine.▼
 
== Suihkuvirtauksen etelä- ja pohjoispuoli ==
Sulkukorkeapaine syntyy, kun suihkuvirtaus mutkittelee hyvin paljon. Tällöin sulkukorkeapaine on suihkuvirtauksen ylöspäin osoittava mutka<ref>Lea Saukkonen, Suomalainen sää, Minerva 2008, ISBN 978-492-202-9, sivu 126</ref>.▼
 
▲Jos suihkuvirtaus kulkee kaukaa Suomen eteläpuolelta, kesällä on viileää ja talvella kylmää. Näin oleoli suurimman osan kesää 1987<ref>SuomalainenRinne sääopas2008, sivus. 36</ref>. Jos suihkuvirtaus kulkee Suomen pohjoispuolitse, kesällä on helteistä. Näin oli kesinä 2002 ja 2006. Silloin Suomen yllä oli voimakas sulkukorkeapaine.
Esimerkiksi, jos Keski-Euroopan yli kulkee suihkuvirtaus pääosin lännestä itään, suursäätyyppi on läntinen. Tällöin matalapaineita kulkee Euroopan yli. Euroopan suursäätyyppi voi sen mukaan olla läntinen, pohjoinen, eteläinen ja itäinen. Esimerkiksi itäinen tyypin on yleinen talvella<ref>Gunther D. Roth, Sääopas, kartat sivu 123-167</ref>. Pohjoinen tyyppi aiheuttaa talvella kovan pakkasen ja kylmän kesän. Mutta lauhan talven aiheuttaa läntinen suursääsäätyyppi<ref>Artturi Similän sääkirja, sivut 25-29</ref>.▼
Kesällä yleinen, talvella harvinainen eteläinen tyyppi aiheuttaa Suomessa yleensä lämmintä<ref>Sääopas, sivu 166</ref> ja kesällä vaihtelevaa, on melko viileää. Näin oli helmikuun lopulla 1998, jolloin matalapaineet kulkivat luoteesta kakkooon<ref>Suomalainen sääopas, sivu 35</ref>.▼
 
▲Sulkukorkeapaine syntyy, kun suihkuvirtaus mutkittelee hyvin paljon. Tällöin sulkukorkeapaine on suihkuvirtauksen ylöspäin osoittava mutka<ref name="Saukkonen_2008_126">Lea Saukkonen, Suomalainen sää, Minerva 2008, ISBN 978-492-202-9, sivus. 126</ref>.
Zonaalinen virtaus on sellainen, jossa suihkuvirtauksen suuren aallon korkeus on pieni. Meridionaalisessa taas suuren aallon korkeus on suuri<ref>Erkki harjama, onko huomenna pouta, sivu 37</ref>. Teoriassa voi ajatelle, että meridionaaline tyyppi on epävakaampi laajalla alueella. Voimakkasti mutkaine, meridionaalinen suihkuvirtaus on hitaampi ja tuottaa hitaampia tuulia. Tyypillisesti suihkuvirtauksen etelään antavan mutkan pohjoispuolella, sisällä, on koleaa, pilvistä ja sadekuuroja, siis ylhäällä matalapaineen sola. Mutta pohjoiseen osoittavan mutkan eteläpuolella on aurinkoista ja hellettä, koska ylhäällä on korkeapaineen sola<ref>Suomalaine sääopas, 35</ref>.▼
== Eri suursäätyypit ==
 
▲Esimerkiksi, jos Keski-Euroopan yli kulkee suihkuvirtaus pääosin lännestä itään, suursäätyyppi on läntinen. Tällöin matalapaineita kulkee Euroopan yli. Euroopan suursäätyyppi voi sen mukaan olla läntinen, pohjoinen, eteläinen ja itäinen. Esimerkiksi itäinen tyypin on yleinen talvella<ref name="Roth_1980_123">Gunther D. Roth, Sääopas, kartatWeilin+Göös sivu1980, Kartat s. 123-167</ref>. Pohjoinen tyyppi aiheuttaa talvella kovan pakkasen ja kylmän kesän. Mutta lauhan talven aiheuttaa läntinen suursääsäätyyppi<ref name="Similä_1981_25">Artturi Similän sääkirja, sivutArtturi Similä, Toivo Vuorela, 1981, s. 25-29</ref>.
▲Kesällä yleinen, talvella harvinainen eteläinen tyyppi aiheuttaa Suomessa yleensä lämmintä<ref name="Roth_166">SääopasRoth 1980, sivu 166</ref> ja kesällä vaihtelevaa, on melko viileää. Näin oli helmikuun lopulla 1998, jolloin matalapaineet kulkivat luoteesta kakkooon<ref>SuomalainenRinne sääopas2008, sivus. 35</ref>.
 
== Zonaalinen ja meridionaalinen ==
▲.Zonaalinen virtaus on sellainen, jossa suihkuvirtauksen suuren aallon korkeus on pieni. Meridionaalisessa taas suuren aallon korkeus on suuri<ref name="Harjama_1986_37">Erkki harjamaHarjama, onkoOnko huomenna pouta, sivu1986, s. 37</ref>. Teoriassa voi ajatelle, että meridionaalinemeridionaalinen tyyppi on epävakaampi laajalla alueella. Voimakkasti mutkainemutkainen, meridionaalinen suihkuvirtaus on hitaampi ja tuottaa hitaampia tuulia. Tyypillisesti suihkuvirtauksen etelään antavan mutkan pohjoispuolella, sisällä, on koleaa, pilvistä ja sadekuuroja, siis ylhäällä matalapaineen sola. Mutta pohjoiseen osoittavan mutkan eteläpuolella on aurinkoista ja hellettä, koska ylhäällä on korkeapaineen sola<ref>SuomalaineRinne sääopas2008, 35</ref>.
 
== Neljä suursäätyyppiä ==
Rivi 34 ⟶ 39:
== Viitteet ==
 
{{Viitteet|Sarakkeet}}
<references/>
 
[[Luokka: Meteorologia]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suursäätila”