Ero sivun ”Artikkeli (kielioppi)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: fo:Kenniorð muokkasi: nn:Ordklassen artikkel
höpsö lause pois
Rivi 1:
Kieliopissa '''artikkeli''' on sana, joka kertoo seuraavan [[substantiivi]]n viittaussuhteesta. Niitä ei esiinny [[suomen kieli|suomen yleiskielessä]], mutta [[puhekieli|puhekielessä]] käytetään välillä epämääräisenä artikkelina sanaa ''yks'', monikossa ''yhdet'' tai lyhemmin ''yhet'' ja määräisenä sanaa ''se'', monikossa ''ne''. Muissakin kielissä määräiset artikkelit ovat yleensä kehittyneet sanoista ''se, tuo'' ja epämääräiset artikkelit numerosta [[yksi]]. Tätä kehitystä kutsutaan [[kieliopillistuminen|kieliopillistumiseksi]]. Esimerkiksi [[latina]]n ''ille, illa, illud'' (se, tuo) → [[ranskan kieli|ranskan]] määräiset artikkelit ''le, la'' ja epämääräiset artikkelit ''un, une'' ← latinan ''unus, una, unum'', [[yksi]].
 
Monissa kielissä tärkeimmät artikkelit ovat ''määräinen artikkeli'' ja ''epämääräinen artikkeli''. Epämääräinen artikkeli viittaa kohteeseen yleensä (esimerkiksi [[englannin kieli|englanniksi]] ”'''a''' dog is '''a''' mammal”, ”koira on nisäkäs”, ts. yleisesti ottaen koirat ovat nisäkkäitä yleensä), ja määräinen artikkeli viittaa johonkin tiettyyn, rajattuun kohteeseen, joka ilmenee asiayhteydestä (esim. ”'''the''' dog bit '''the''' burglar”, ”koira puri murtovarasta”, ts. jokin tietty koira puri jotain tiettyä henkilöä). Usein epämääräistä artikkelia käytetään mainittaessa jotain ensimmäisen kerran, ja määräistä artikkelia viitattaessa samaan kohteeseen uudelleen. Esimerkiksi englanniksi "I have '''a''' hat. '''The''' hat is red. I wore '''the''' hat when I bought '''a''' hat for my sister." Minulla on hattu (ts. eräs hattu). Hattu (ts. tämä nimenomainen hattuni) on punainen. Minulla oli hattu (ts. jälleen sama nimenomainen hattu) päässäni ostaessani hatun (jonkin muun kuin edellä mainitun hatun) siskolleni.
 
Joissain kielissä, kuten lähes kaikissa [[Skandinaaviset kielet|skandinaavisissa kielissä]] voi olla epämääräiset artikkelit, ja jälkiliitteiset määräiset muodot (ruots. ett hus - hus'''et''', en skola - skola'''n''', norj. et krig - krig'''et'''...) jolloin artikkelit häviävät pois.