Ero sivun ”Lastenkirja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Lastenkirja''' on nimitys eräälle kirkolliselle asiakirjaryhmälle, joka sisältyy kirkonarkiston henkilörekisteriarkistoon. Muodoltaan se on [[rippikirja]]n kaltainen ja sitä täydentävä. Lastenkirjan tehtävänä oli kontrolloida niiden lasten edistymistä kristinopintaidoissa, jotka eivät vielä olleet päässeet ripille ja näin olleen tulleet merkityiksi seurakunnan [[rippikirja]]an muun perheen yhteyteen.
Lastenkirjat ovat vielä 1700-luvulla pääsääntöisesti käsin kirjoitettuja, mutta jo aivan 1800-luvun alussa tavataan painettuja blanketteja, joihin rippikirjan tavoin vietiin käsin tarvitut tiedot. Malliltaan ne ovat tosin rippikirjoja yksinkertaisempia. Lastenkirja on jaoteltu kylittäin, taloittain ja perheittäin. Tavallisesti se sisältää seuraavat tiedot henkilöistä: Isän nimi ja ammatti, äidin nimi ja ikä, lasten nimet, syntymäajat ja kristinopintaitojen kehitys. Lisäksi kirjaan on useimmiten merkitty mahdolliset kuolemantapaukset ja henkilön siirto varsinaiseen rippikirjaan. Myös aviottomat lapset on lastenkirjoissa saatettu kirkollisen kontrollin piiriin. Itäsuomen suurpitäjien laajuus ja pitkät kirkkomatkat aiheuttavat toisinaan lastenkirjoihin kronologista sekavuutta, minkä vuoksi niihin on suhtauduttava paikoin kriittisesti, kuten muihinkin vastaaviin asiakirjaryhmiin.
Lastenkirjat ovat tyypillisesti itäsuomalainen ilmiö. Alun perin ne näyttävät syntyneet itäsuomalaisten seurakuntien tarpeisiin nopeasti kasvaneen mutta silti hajallaan asuvan väestön kontrolloimiseksi. Läntisessä osassa maata lastenkirjja ei välttämättä edes pidetty, vaan ne korvattiin erilaisilla lukukirjoilla ja ripille päässeiden luetteloilla, jotka eivät kuitenkaan vastaa täysin käyttötarkoitukseltaan varsinaista lastenkirjaa.
Yleisesti lastenkirjoja on säilynyt n. 1790-luvulta lähtien, mutta myös vanhempia tunnetaan. Vanhoja lastenkirjoja tavataankin Savon alueella seuraavista pitäjistä: Pieksämäki 1744, Iisalmi 1747, Kaavi 1748, Kuopio 1749, Mäntyharju 1755, Joroinen 1757, Maaninka 1766, Kiuruvesi 1768, Rautalampi 1769, Mikkeli 1770, Rantasalmi 1771.
Lastenkirjoja ei pidä missään nimessä sekoittaa ns. historiakirjoihin (syntyneiden ja kastettujen, kuulutettujen ja vihittyjen sekä kuolleiden ja haudattujen luettelot), vaikka näin toisinaan tehdään.
[[Luokka:Sukututkimus]]
| |||