Ero sivun ”Jatkotutkinto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 27:
Tutkijoiden palkat vaihtelevat opintojen aikana suuresti alasta, yliopistosta ja rahoituslähteestä riippuen. Verovapaan apurahan vuotuinen enimmäismäärä oli vuonna 2005 n. 14 000 €. Huonoimmin palkatut humanististen alojen jatko-opiskelijat saattavat saada jopa alle 1000 € kuukausipalkkaa. Sen sijaan teknillisillä aloilla palkat ovat selkeästi korkeammat. Erityisesti naisia koskeva ongelma on, että apurahat eivät kartuta sosiaaliturvaa. Tämän vuoksi työttömäksi, äitiyslomalle tai sairauslomalle jäävä apurahatutkija saa vain peruspäivärahan suuruisen avustuksen.
 
Jatkotutkinnon suorittaneet siirtyvät tyypillisesti erilaisten tutkimus- ja opetuslaitosten tehtäviin sekä valtionhallintoon. Yritysmaailmassa tohtorit toimivat tyypillisesti esimies- tai tutkimustehtävistätutkimustehtävissä. Tekniikan, kauppatieteen, oikeustieteen ja lääketieteen tohtorit ovat vahvasti edustettuna parhaiten ansaitsevien tutkintonimikkeiden joukossa, keskipalkkojen ollessa yli kaksinkertaisesti väestön keskipalkan. Ulkomailla, erityisesti saksankielisissä maissa, tohtorit ovat verrattain yleisiä yritysmaailman huipulla ja korkeissa yhteiskunnallisissa tehtävissä.
 
Tutkijan uralle pyrkivät aloittavat tohtorintutkinnon jälkeen usein ns. ''[[post doc]]'' -vaiheen. Tällöin he jatkavat alansa tutkimusta työskennellen eri puolilla maailmaa tavoitteenaan pätevöityä [[professori|professuuriin]]. Tärkeänä askeleena tähän on [[dosentti|dosentin]] arvonimi, joka yleensä myönnetään toista väitöskirjaa vastaavan tutkimustyön suorittamisen jälkeen.
 
==Taiteellinen ala==