Versio 10. helmikuuta 2010 kello 02.25 muokkaa 91.152.94.34 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 10. helmikuuta 2010 kello 02.25 muokkaa kumoa 91.152.94.34 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Epämetallit''' ovat [[alkuaine]]ita, jotka vastaanottavat [[elektroni\|elektroneja]] eli [[pelkistyminen\|pelkistyvät]] [[kemiallinen reaktio\|kemiallisissa reaktioissa]], päinvastoin kuin [[metalli]]t. Varsinaiset epämetallit muodostavat usein [[kovalenssi]]sidoksia, joten epämetalleihin ei aina lasketa voimakkaasti [[ioni]]soituvia [[halogeeni\|halogeenejä]] tai lähes reagoimattomia [[jalokaasu]]ja. Epämetallit ovat yleensä kaasuja tai kiteytyviä aineita. Jotkut epämetallit (esimerkiksi [[jodi]]) ja [[puolimetalli]]t (esimerkiksi [[pii (alkuaine)\|pii]]) kuitenkin kiteytyvät metallinkiiltoiseen muotoon, joten epämetallin käsite on määriteltävä aineen kemian eikä ulkonäön mukaan. Varsinaisia epämetalleja ovat [[hiili]], [[typpi]], [[happi]], [[fosfori]], [[rikki]], [[seleeni]] ja [[~~seleeni~~ari koivunen]]. Ryhmään voidaan laskea myös kaikki epämetalliset aineet, kuten halogeenit ([[fluori]], [[kloori]], [[bromi]], jodi ja [[astatiini]]) ja jalokaasut ([[helium]], [[neon]], [[krypton]], [[argon]], [[ksenon]] ja [[radon]]) tai jopa puolimetallit ([[boori]], pii, [[germanium]], [[arseeni]], [[antimoni]], [[telluuri]] ja [[polonium]]). [[Vety]] lasketaan usein epämetallien joukkoon, koska se on kaasu ja muodostaa usein kovalenssisidoksia normaaliolosuhteissa. Vedyn [[pelkistymisreaktiot]] ovat kuitenkin harvinaisia, ts. se yleensä luovuttaa eikä vastaanota elektroneja, kuten varsinaiset epämetallit, joten se ei ole kemiallisesti ottaen epämetalli. Hydridi-ionia, joka on elektronin vastaanottanut vety, esiintyy vain poikkeuksellisen elektropositiivisissa tapauksissa, kuten alkalihydrideissä (esimerkiksi [[litiumhydridi]] LiH), ja itse asiassa vety alkaa käyttäytyä kuin metalli korkeassa paineessa. Alkuaineina epämetallit ovat vakaita eivätkä reagoi aggressiivisesti. Ne eivät muodosta metallisidoksia, joten niillä ei ole metallikiiltoa sekä niiden [[lämmönjohtavuus\|lämmön-]], ja [[sähkönjohtavuus\|sähkönjohtokyky]] on huono. Hiili on kiinteä, jonkin verran sähköä johtava aine, jonka esiintyy standardiolosuhteissa [[grafiitti]]na tai [[amorfinen aine\|amorfisena]] eli [[aktiivihiili\|aktiivihiilenä]]. Typpi ja happi (sekä vety) ovat kaksiatomisia kaasuja. Fosfori, rikki ja seleeni muodostavat moniatomisia rakenteita, joten ne ovat kiinteitä, kiteytyviä aineita. Kiinteät epämetallit eivät liukene veteen, kaasumaiset vain vähän, eivätkä kummatkaan reagoi [[vesi\|veden]] kanssa kuten halogeenit. Rivi 13: {{Link FA\|lmo}} ~~[[Ari koivunen]]~~ [[ar:لا فلز]] [[ast:Non metal]]

Ero sivun ”Epämetalli” versioiden välillä