Ero sivun ”Luontaislääkintä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Katso myös: Fytonomi luontaistuotemyyjän ammattitutkinto
FnH (keskustelu | muokkaukset)
Lisää lähteitä vaaditaan ko. väitteeseen.
Rivi 1:
[[Tiedosto:Arabic herbal medicine guidebook.jpeg|thumb|200px|Arabialainen yrttilääkinnän oppikirja.]]
'''Luontaislääkintä''' tarkoittaa ''Tietojätin'' mukaan luonnonmukaisten hoitojen käyttämistä, joiden ei tulisi häiritä elimistön normaalia toimintaa.<ref>''Tietojätti'', s. 489. Gummerus, Jyväskylä, 9.p. 2004.</ref> Luontaislääkinnän kannattajat käyttävät myös nimityksiä '''luontaislääketiede'''<ref>Esimerkiksi [http://www.kairon.fi/ Luontaislääketieteen instituutti Kairon]</ref> ja '''luonnonlääketiede'''<ref>Esimerkiksi [http://www.lkl.fi/ Luonnonlääketieteen keskusliitto LKL ry]</ref>, mutta tiedeyhteisössä näitä oppeja ei katsota tieteellisiksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = lastentautien erikoislääkäri Pekka Louhiala, lääketieteen etiikan dosentti ja yleislääketieteen erikoislääkäri Raimo Puustinen | Otsikko = Lääketieteelle ei ole tieteen kriteerit täyttävää vaihtoehtoa| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =25.5. | Vuosikerta =2009 | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite=Vieraskynä | Tunniste= | www = http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/L%C3%A4%C3%A4ketieteelle+ei+ole+tieteen+kriteerit+t%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4%C3%A4vaihtoehtoa/HS20090525SI1MA01hr4| www-teksti = artikkelin verkkoversio| Tiedostomuoto = | Viitattu = 2.6.2009 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> <!-- Tähän pitää saada lisää lähteitä. Yhden, tai kahden ihmisen kirjoittama pääkirjoitus lehteen ei kelpaa mielestäni millään tavalla lähteeksi näin tyrmäävään väitteeseen, vaan asiasta täytyy olla laajempaa tietoa ja lausuntoja. -->Luontaislääkinnässä on tavallisesti pyrkimyksenä tukea ja edistää elimistön omaa paranemiskykyä. Luontaislääkinnän lähestymistavassa pyritään koko ihmisyksilön huomioon ottamiseen,<ref>Stanway, Andrew (toim.): ”Luontaiskotilääkäri”, s. 16–17. WSOY, Helsinki 1990. (Alkuteos ''The Natural Family Doctor''. London 1987.)</ref> millä tarkoitetaan yleensä sitä, että ihminen nähdään fyysisen kehon, mielen ja hengen kokonaisuudeksi, ja hoitojen on tarkoitus vaikuttaa näihin kaikkiin puoliin.<ref>Saarinen, Saana: "Hoitojen jäsentely", s. 150–151. Teoksessa Saarinen, Saana (toim.): ”Täydentävät vaihtoehdot terveydenhoidossa”. Edita, Helsinki 1998, s. 148–156.</ref> Luontaislääkinnän muotoja ovat esimerkiksi [[fytoterapia]] eli kasvilääkintä, [[luontaishoito-oppi]] (keskieurooppalainen), [[naturopatia]],
[[perinteinen kiinalainen lääkintä]] sekä [[akupunktio]], intialainen lääkintä eli [[ayurveda]], [[homeopatia]], [[aromaterapia]], [[hieronta]], [[kiropraktiikka]], [[naprapatia]], [[osteopatia]], [[polariaterapia]], refleksologia eli [[vyöhyketerapia]], [[antroposofinen lääketiede]], [[shiatsu]], [[reiki]], [[väriterapia]] ja [[Alexander-tekniikka]].<ref>Luonnonlääketieteen keskusliitto LKL ry:n www:sivu: [http://www.lkl.fi/index.php?page=1005/ www.lkl.fi/index.php?page=1005/ Luontaislääketieteen keskusliitto]</ref> Mainituista hoitomuodoista osteopatialla, naprapatialla sekä kiropraktiikalla on virallinen asema Suomessa.<ref>[http://www.osteopatia.fi/ Osteopatia.fi]</ref> Myös akupunktiota käytetään nykyisin osana virallisen lääketieteen hoitomuotoja.