Ero sivun ”Piispa Henrikin surmavirsi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p w |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
Tämä toive toteutettiin ja kirkko rakennettiin [[Nousiainen|Nousiaisiin]]. Lalli tappoi piispan kirveellään [[Köyliö]]järven jäällä ja palasi kotiinsa piispan [[hiippa]] päässään ja sormus peukalossaan. Kun hän yritti riisua hiippaa, päästä irtosivat hiukset, ja kun hän yritti ottaa sormusta pois, koko peukalo irtosi. Kesällä hiirilauma alkoi ajaa takaa Lallia, joka pakeni järven rannalla kasvavan puun latvaan. Jyrsijät alkoivat nakertaa puun runkoa, joten Lallin ei auttanut muu kuin hypätä järveen, johon hän hukkui. Järvi sai tästä nimekseen Hiirijärvi.
Historian tapahtumat saavat merkityksensä, tosia tai valeita, vain sanamuotojen kautta. Suomenkielisiä kirjallisia lähteitä piispa Henrikistä on vain kaksi. Toinen on Erikin kronikka mikä kertoo piispa Henrikin legendan. Toinen lähde on piispa Henrikin surmavirsi.
Piispa Henrikin legenda ja Piispa Henrikin surmavirsi liittyvät Suomen kristillistämisen ja kristillistymisen historiaan.
Surmavirren legendassa on sanamuotoja joita voisi tulkita myös pakanalliseksi reaktioksi. Voisiko Piispa Henrikin surmavirttä tutkia tunnettujen pakanallisten reaktioiden näkökulmasta? Olisiko mahdollista että Lallin ja Kertun takana olisi ollut laajempaakin poliittista liikehdintää? Esimerkiksi Ansgariuksen aloittama Birkan lähetystyö 829 päättyi vuosikymmeniksi kun vuonna 845 Birkassa alkoi voimakas pakanallinen reaktio. Asialla olivat viikingit, joiden kerrotaan polttaneen tuolloin myös Hampurin. Pakanallisia reaktioita kerrotaan liittyneen myös Novgorodin kristillistämiseen ja kristillistymiseen.
== Katso myös ==
| |||