Ero sivun ”Vanaja (Suomen entinen kunta)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Nimestä: kh+, typos fixed: niinikä → niin ikä using Project:AWB |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 53:
Voidaankin todeta alueen löydösten perusteella, että pakanallinen hautaustapa muuttui Vanajan-Hämeessä kristilliseksi jo 1100-luvun kuluessa. Varsinaisesta kirkollisesta organisaatiosta ei ole minkäänlaista tietoa, ei myöskään mahdollisista kirkollisista rakennuksista. Saarelle rakennettu kirkko on kuitenkin ollut lähellä alueen jyrkkäreunaisia linnavuoria (Hakovuori ja Mantereenlinna), kuten Janakkalassa on [[Hakoisten linnavuori|Hakoisten linnanvuoren]] ja [[Janakkalan kirkko|Janakkalan kirkon]] kohdalla.
Paikallisten tarujen mukaan kristinusko koki kovaa vastustusta saapuessaan paikkakunnalle, alueella olevan [[Katumajärvi|Katumajärven]] sanotaan saaneen nimensä kun pakkokastetut vanajalaiset pesivät siellä pois kasteensa. Tutkimuksen{{lähde tarkemmin}} mukaan asia ei kuitenkaan ollut näin voimakkaasti vastustettu. Aluksi uuden uskonnon omaksuminen oli mitä todennäköisimmin vapaaehtoista eikä missään vaiheessa ehdotonta. Suvannon ja G. Kerkkosen
=== Piispankartano ===
Rivi 61:
=== Kunnallislain aikainen historia ===
Vanajan kunnan kohtalona oli elää melko tarkalleen sata vuotta. Suomeen perustettiin kunnallishallinto 1865 annetulla lainsäädännöllä. Hämeenlinnan kaupungin kasvu ja sen myötä asutuksen laajeneminen ympäristökuntiin johti ensin Hämeenlinnan maalaiskunnan (1948) ja sitten Vanajan (1967) liittämiseen kaupungin alueeseen. Tähän tapahtumaan liittyvät ennusmerkit olivat olleet nähtävissä jo lähes koko kunnan olemassaolon ajan.
Kunnallislain voimaantultua uuden hallintoyksikön toiminta pysyi melko kiinteänä osana seurakunnan, siis kirkkopitäjän, perinteistä hallintoa. Aluksi Vanajankin kunnalliset toiminnot keskittyivät kirkon välittömään läheisyyteen. Kuitenkin melko pian huomattiin, että Hämeenlinnan kaupunki olisi suurimmalle osalle kuntalaisia huomattavasti helpommin tavoitettavissa oleva paikka kuin kirkon seutu, sillä olihan kunta kolmen etelä-pohjoinen suuntaisen vesiesteen halkoma aluekokonaisuus. Näin kunta keskitti koko peruspalvelurakenteensa Hämeenlinnan kaupungin alueelle.
| |||