[[Kuva:Dniepr-Bug 1940.jpg|left|thumb|250px| Reitin puinen pato 1940.]]
[[Puola-Liettua]]n valtioliiton aikana Pina- ja Muhovetš-jokien välille rakennettiin vuosina 1775-1783 [[kanava]], jota kutsuttiin aluksi kuninkaalliseksi kanavaksi. Tälle rakennettiin vedensyöttöjärjestelmä, jolloin nykyisen [[Dnepr]]-[[Bug (joki)| Bug]] -kanavan perusteet oli luotu. <ref name="Dnepr-Bug historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dneprobug.by/history.html| Nimeke = History of RUESP "DNEPROBUGVODPUT" РУЭСП "ДНЕПРОБУГВОДПУТЬ" | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = dneprobug.by | Viitattu = 6.2.2010 | Kieli = {{ru}}}}</ref> Reitille rakennettiin vuoteen 1867 mennessä yhteensä 22 puista pato[[sulku]]a laivaliikenteen käyttöön [[Pinsk]]in ja [[Brest (Valko-Venäjä) |Brest]]in välille. [[Vesiväylä]]n leveys oli 14 metriä ja syväys 0.7 metriä.
1900-luvun alkupuolella kanavareittiä kehitettiin niin [[Puola]]n, [[Neuvostoliitto| Neuvostoliiton]], kuin [[Saksa]]nkin vallan aikana. [[Partisaani]]t tuhosivat kanavaportit [[toinen maailmansota|2. maailmansodan]] aikana, mutta vuonna 1946 kanava saatiin jälleen uudelleen liikennöitävään kuntoon. Vuosien kuluessa puiset sulut vaihdettiin lujempiin ja reitille rakennettuja [[vesivoimala|vesivoimaloita]] uudistettiin. 1970-luvulla väylää päätettiin syventää 2.4 metriin ja leveyttä lisätä 40 metriin. Vuoteen 1991 mennessä kaikkiaan 240 kilometriä kanavaavesistöreittiä oli laajennetturakennettu näihin mittoihin. <ref name="Dnepr-Bug historia" /> Rahtiliikenne kukoisti.
Neuvostoliiton hajoaminen kuitenkin romautti vesistön liikennemääriä merkittävästi. Reitti pääsi rapistumaan. Vuonna 1996 nyt [[Valko-Venäjä]]lle kuuluva Dneper-[[Bug]] -väylä hyväksyttiin kuitenkin osaksi Euroopan keskeistä sisävesireitistöä [[Gdansk]]- [[Varsova]]- [[Brest (Valko-Venäjä)| Brest]]- [[Pinsk]]- [[Kiova]]- [[H’erson]] E40 päävesiväylän osana (Dnepr- [[Veiksel]]- [[Oder]]). Tämä reitti ei kutenkaan ole liikennöintikunnossa Bug-joen osuudella Varsovan ja Brestin välillä. <ref name="Dnepr-Bug historia" /> Vuodesta 1997-vuoteen 2010 reitin valkovenäläistä osaa on silti kunnostettu. Pyrkimyksenä on ollut nostaa se eurooppalaisen sisävesiväylästön tasoluokkaan Va. Pyrkimykseksi tuli samalla nostaa sulkujen pituutta aiemmasta 89 metristä 120 metriin ja leveyttä 11.2 metristä 12.7 metriin. Tämä sallisi isompien, yli 100 metristen [[proomu]]jen liikennöinnin.
