Ero sivun ”Matonkudonta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Kirjallisuutta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Taidokasta erityisesti [[Lähi-itä|Lähi-idässä]], jossa kudottaessa solmitaan esimerkiksi villa- tai silkkilankaa maton loimilankoihin siten, että syntyy nukkapintainen matto (vrt. [[ryijy]]).
== Räsymatto ==
Räsymatto on aidoin, raikkain ja kodikkain mattomme. Iloisen värikäs, hillityn rauhallinen, kesäisen vaalea, vaihtelevan raidallinen tai yksisävyinen; aina yhtä reilu ja helppohoitoinen kodintekstiili.
Perinteisesti räsymatto on kudottu raidalliseksi mutta modernin räsymaton voi kutoa yhdelläkin värillä.
'''Kuteiden valinta ja leikkaaminen'''
Maton kutominen vanhoista vaatteista tai muista käytetyistä kodintekstiileistä on järkevää, taloudellista ja ekologista. Kotoisista kuteista saadaan mattoihin myös luontevin ja elävin pinta. Kuteiksi tulevat vaatteet ja tekstiilit pestään ennen leikkaamista. Kaikki paksut kohdat kuten saumat, halkiot ja vetoketjut poistetaan. Samoin hauraiksi kuluneet kohdat. Kuteet leikataan suoriksi ja tasaisiksi suikaleiksi. Kuteen leveys riippuu leikattavan kankaan paksuudesta ja laadusta. Yleensä leveys on 1-1,5 cm. Isoista kangaspaloista leikkaaminen on helpompaa. Pieniä tilkkuja voi ommella koneella ensin isoksi levyksi ja leikata vasta sitten. Kudetta leikatessa on käännekohtien kulmat hyvä pyöristää. Kuteiden leikkaaminen vie aikaa ja on myös melko pölyistä puuhaa, siksi sitä on hyvä tehdä kesällä vaikka ulkotiloissa.
Kuteiden lajittelu laaduittain ja väreittäin helpottaa mallin suunnittelua. Räsykuteen menekki on n. 2kg/neliömetri.
'''Loimi, pirta ja sidos'''
Loimena käytetään joko pellavaista loimilankaa tai kalalankoja. Loimen pituutta laskettaessa on otettava huomioon maton halutun pituuden lisäksi alkusolmujen, tutkainten, kutistumisvaran ja hapsujen osuus. Loimen leveydessä on huomioitava muutaman senttimetrin kutistumisvara. Reunat voidaan vahvistaa pujottamalla yhteen tai kahteen reunimmaiseen niiteen ja piinväliin kaksi loimilankaa.
Tavallisin ja suositeltavin loimen tiheys palttinarakenteisessa mattokankaassa on 2 lankaa/cm. Pirta on tällöin 20/1.
Räsymattojen sidoksena on palttina käytetyin ja paras. Sillä saadaan luja ja tanakka kudos. Myös toimikasta ja siitä on johdettuja sidoksia voi käyttää.
'''Lähteet: Lundell L., Windesjö E.: Suuri Kudontakirja. 2005. Kustannusosakeyhtiö Tammi.'''
'''Maatalouskeskusten Liiton julkaisuja n:o 643.'''
'''
== Kirjallisuutta ==
| |||