|
Arkikielessä ja luonnontieteissä substanssilla tarkoitetaan usein ''ainesta''. Substanssi on usein, kuten [[Aristoteles|Aristoteleella]] ja erityisesti [[John Locke]]lla, yhdistynyt [[substraatti (filosofia)|substraatin]] (''hypokeimenon'') käsitteen kanssa. Näitä merkityksiä ei kuitenkaan tule sekoittaa substanssiin [[entiteetti]]en [[luokka (filosofia)|luokan]] merkityksessä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Juti, Riku | Nimeke=Johdatus metafysiikkaan | Sivu=213 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-662-821-4}}</ref>
ugfksbdkfhbshkfdbhskfbgksabdvkashbvhkasdbvsabvkhsdbvhkasbvskhvdbsahdkvbsahkdvbskhdbvsadvhkbasdkhvbshkdvbaddnfdsbpg87rfdsbigfrfudbvjuieagfdvbzgfbvgfiyvbigtrfdbjvvugirfdbvigfeudbdvigapefdbjbgudbjdvguaefubdvjdugfubdcjugf7hiweefrgueduiswduf8ydsaisduauibdfyifuogidyfsigydfdifygffdidsydfdifsyudfuigyuudfyoiudyfiiufydofiudfd7yrwehu3jru0bfgvdben+u9fjdieo0guruhejikoh98ugr4ehjrkgoi9grhbenjkbiugbfsedgfvymjnkiikdsifghdfuhgjlsdfnjgldshfglksdhflgkdsfhlgkdshfglhw3o8fhlwahdlucobasdvlbasdbfböjhsabvdipasbdpvbpiasdbvcisabdufasbdvoiabsdvouabsdouvbasduovbuafsbvuaovhuoheoih8vhifhv8fhv8dbs8 n 8ahsfdhaf8u 8 invidfncvidn ii 9qnfvisnvisndfisndifnadifnsdinfsidnfisdnfisdnfisnfdisdnfisdnfisdfnisdnfsidfnsidfnsidnfidsnfinl2i3h54u32h432uih423uh4u32h423u4h23u4h2u3h42u34h23u4huljbdfsbdfljasdbfjlabdjfbjebweurhuihruwieyriewruwretuiy3394ewhncjx ,ncdsoyfewttrfdhsjcnmljhrf97tyrefdnscjlfor9q7ethdsnndjfurf79hucnxjiufag7rfuddbvjieag87fsbigprfp
== Substanssikäsityksiä ==
[[Aristoteles]] luki substanssin yhdeksi olevan [[kategoria (filosofia)|kategoriaksi]]. Kirjoituksessa ''[[Organon|Kategoriat]]'' annetun määritelmän mukaan substansseja ovat kaikenlaiset oliot. Aristoteles erotteli toisistaan ensimmäiset substanssit eli [[partikulaari|yksilöt]] ja toiset substanssit eli [[suku ja laji|suvut ja lajit]].<ref>Aristoteles: ''Kategoriat'' 5, 2a10-4b20; Carlson, Lauri: Selitykset edelliseen, s. 256.</ref> ''[[Metafysiikka (Aristoteles)|Metafysiikassa]]'' annetun määritelmän mukaan substanssi tarkoitti sekä 1) yksinkertaisia olioita, perimmäistä substraattia, jota ei enää [[predikointi|predikoida]] mistään muusta, kuten maata, tulta, vettä sekä kappaleita yleisesti, sekä niiden osia; että 2) ominaisuutta, joka määrittää olion olevan jokin '[[mikyys ja tämyys|tämä]]', ja jonka hävitessä myös kokonaisuus häviäisi, kuten jonkun asian hahmo tai [[muoto (filosofia)|muoto]].<ref>Aristoteles: ''[[Metafysiikka (Aristoteles)|Metafysiikka]]'' V.8.</ref>
[[Stoalaisuus|Stoalaisille]], jotka katsoivat kaiken olevan [[aine]]ellista, substanssi oli sama kuin [[substraatti (filosofia)|substraatti]], ensimmäinen aines, josta kaikki on tehty.
[[1600-luvun filosofia]] jatkoi aristoteelista perinnettä. [[René Descartes]]in mukaan substanssi on olio, jossa havaitut ominaisuudet ovat:
{{Sitaatti|Substanssiksi kutsutaan jokaista oliota, jossa jokin mitä havaitsemme [eli ominaisuus, kvaliteetti tai attribuutti] on välittömästi, kuten subjektissa, tai jonka kautta jokin havaitsemamme on olemassa.<ref>Descartes, René: ''Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta'', Vastaus toisiin vastaväitteisiin. AT VII, 161-162. Suomennos Tuomo Aho ja Mikko Yrjönsuuri (s. 136).</ref>}}
[[Baruch Spinoza]] määritteli substanssin tarkoittavan olion keskeisintä olemusta, joka ei tarvitse mitään muuta ollakseen olemassa:
{{Sitaatti|Substanssilla ymmärrän sitä, joka on itsessään ja käsitetään itsensä kautta; sen käsite ei toisin sanoen vaadi jonkun toisen olion käsitettä, josta se pitäisi muodostaa.<ref>Spinoza, Benedictus de: ''Etiikka'' osa I, määritelmä III. Suomennos Vesa Oittinen (s. 43).</ref>}}
Substanssit on käsitetty joksikin, joilla on ominaisuuksia ja moodeja eli tiloja. Substanssin käsite auttaa selittämään esimerkiksi tilojen muutoksia. Otetaan esimerkiksi pieni määrä vettä ja jäädytetään se jääksi. Substanssiteorian mukaan on olemassa yksi substanssi, joka säilyy muuttumattomana tämän muutoksen aikana. Tämä substanssi on sekä nestemäistä vettä että kiinteää jäätä. Substanssiteorian mukaan jää ei syrjäytä vettä, vaan kyseessä on sama ”aines”, eli substanssi. Mikäli tämä pitää paikkansa, tästä seuraa, etteivät esimerkiksi veden märkyys ja jään kovuus ole olennaisia tälle alla olevalle substanssille — sen sijaan ne ovat vain veden aksidensseja.
[[Aristoteelinen näkemys jumalasta]] piti [[Jumala]]a sekä ontologisesti että [[kausaliteetti|kausaalisesti]] kaikkia muita substansseja edeltävänä; esimerkiksi Spinoza katsoi, että Jumala on ainoa olemassa oleva substanssi. Spinozan mukaan substanssi on yksi ja jakamaton, mutta sillä on useita eri moodeja; se mitä yleensä kutsumme luonnolliseksi maailmaksi kaikkine yksilöineen, on läsnä Jumalassa: tästä tuli tunnettu lause ''Deus sive Natura'' (”Jumala eli luonto”).
Nykyaikaisessa metafysiikassa substanssin olennaisia piirteitä ovat yksilöllisyys, tunnistettavuus, riippumattomuus ja pysyvyys muutoksessa. Yksilöllisyys tarkoittaa sitä, että substanssi ei ole universaali vaan partikulaari, jotain, josta voidaan sanoa 'tämä'. Tunnistettavuus tarkoittaa sitä, että yksilöolion tunnistamisen kannalta oleelliset ominaisuudet on pystyttävä erottamaan epäoleellisista ja luettelemaan. Riippumattomuus tarkoittaa sitä, että substanssi on loogisesti kykenevä itsenäiseen olemassaoloon, vaikka mitään muuta ei olisikaan olemassa. Pysyvyys muutoksessa tarkoitttaa sitä, että substanssilla on oltava pysyvä olemus, johon nähden jotkin sen ominaisuudet voivat muuttua niin, että substanssi säilyy.<ref>Juti 2001, s. 214-224.</ref>
== Substanssiteorian käsitteitä ==
|
