Versio 20. joulukuuta 2009 kello 23.30 muokkaa Antti T. Leppänen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 8 174 muokkausta Kumottu muokkaus 7752943, jonka teki 87.95.125.19 (keskustelu) ei kai näin paljoo esimerkkejä ← Vanhempi muutos		Versio 27. tammikuuta 2010 kello 18.57 muokkaa kumoa Rbnqss (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 14 953 muokkausta p clean up: refs, etc., Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Kiertoilmaus''' (tai '''kiertoilmaisu''') eli '''eufemismi''' on korvaava ilmaisu. Yleensä se on lieventävä ilmaisu tiukasta tai epämiellyttävästä asiasta. Sen avulla voidaan peittää totuutta käyttämällä epäsuoraa sanontaa suorapuheisuuden sijasta. Kiertoilmaus voi myös olla vaihtoehtoinen nimitys jollekin asialle tai olennolle, jonka nimeä ei jostain syystä saa sanoa. Syitä kiertoilmausten käyttöön on useita: sana voi olla tabu, sen käyttö voi olla kielletty, tai voidaan uskoa sanalla olevan yliluonnollisia vaikutuksia. Vanhastaan kiertoilmauksia on käytetty voimakkaista ja suurista olennoista, kuten petoeläimistä, jumalista tai pahoista hengistä, sekä puhuttaessa kielletyistä aiheista tai asioista, jotka olivat [[tabu]]ja, kuten sukupuolisuudesta. Pyhän henkiolennon nimen asiattoman lausumisen ajateltiin herjaavan olentoa. Pahan tai pelottavan hengen tai petoeläimen nimen lausumisen taas ajateltiin kutsuvan olennon paikalle. Esimerkiksi suomalaisten pakanallisen taivaan- ja ukkosenjumalan nimitys [[~~ukko\|~~Ukko]] lienee alkujaan kiertoilmaus, joka viittaa vanhaan mieheen. Sittemmin Ukko on vakiintunut tämän jumalan nimeksi, eikä nykyisin olla edes varmoja, mikä alkuperäinen nimi oli. [[Kristinusko]]n [[paholainen\|paholaisesta]] on käytetty monia kiertoilmauksia, kuten vanha vainooja, sielunvihollinen ja vihtahousu. Pedoista, kuten [[karhu]]sta ja sudesta on käytetty useita kiertoilmauksia, ja myös sana "karhu" on alun perin kiertoilmaus, joka viittasi karheaan turkkiin. Monilla tärkeillä [[riistaeläimet\|riistaeläimillä]] oli suomen kielessä kiertoilmauksia. Niitä käytettiin aikanaan varsinaisen nimen sijasta, koska siten uskottiin vältettävän huono metsästysonni. ''[[Kettu]]'' tunnettiin alun perin nimellä ''repo'', sana ''kettu'' on partisiippimuoto nahkaa tarkoittavasta ''kesi''-sanasta. Rivi 38: {{Link FA\|bg}} [[ar:تلطيف لغوي]] [[ast:Eufemismu]]

Ero sivun ”Kiertoilmaus” versioiden välillä