Ero sivun ”Hieronymus” versioiden välillä

Näihin töihin voidaan lukea myös teos ''De situ et nominibus locorum Hebraeorum'', joka oli merkittävä panos Palestiinan maantieteen alueella. Teos oli käännös [[EusebiusEusebios Kesarealainen|EusebiuksenEusebioksen]] teoksesta ''Onomastikon'', joillakin lisäyksillä ja joillakin valitettavilla poisjätetyillä osilla. Samaan aikakauteen, noin vuoteen [[390]], kuuluu teos ''Liber interpretationis nominum Hebraicorum'', joka perustuu teokseen, jonka oletetaan olevan peräisin jo Filonin ajalta ja jota Origenes myöhemmin laajensi.

Yksi Hieronymuksen varhaisimmista yrityksistä historian alalla on ''Kronikka''[[Chronicon (''Hieronymus)|Chronicon]]'' tai(myös ''Temporum liber''), jonka hän kokosi noin vuonna [[380]] Konstantinopolissa. Se oli latinankielinen käännös EusebiuksenEusebioksen ''[[Chronicon (EusebiusEusebios)|Chroniconin]]'' toisen osan muodostavista kronologisista taulukoista, ja siihen kuului myös lisäykset vuosille [[325]]–[[379]]. Huolimatta useista EusebiukseltaEusebiokselta peräisin olleista virheistä sekä joistakin Hieronymuksen omista virheistä, Hieronymus tuotti arvokkaan teoksen jo pelkästään sen vuoksi, että se antoi sykäyksen Prosperuksen ja [[Cassiodorus|Cassiodoruksen]] myöhemmille aikakirjoille.

Hieronymuksen merkittävin historiallinen teos on kuitenkin ''De viris illustribus'', jonka hän kirjoitti Betlehemissä vuonna [[392]]. Sen nimi ja kokoonpano on lainattu [[Suetonius|Suetoniukselta]]. Se sisältää lyhyet elämäkerralliset ja kirjalliset tiedot 135:stä kristillisestä kirjoittajasta, [[Pietari (apostoli)|Pyhästä Pietarista]] Hieronymukseen itseensä. Ensimmäiselle seitsemällekymmenelle kahdeksalle kirjoittajalle päälähteenä on käytetty EusebiuksenEusebioksen ''[[Kirkkohistoria (EusebiusEusebios)|Kirkkohistoriaa]]'', loppuosalle [[Arnobius|Arnobiuksesta]] ja [[Lactantius|Lactantiuksesta]] alkaen hän käytti omia tietolähteitään.