Ero sivun ”Risteilijä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix wikilink |
p →Historia: clean up, |
||
Rivi 14:
Risteilijät jaettiin raskaisiin ja kevyihin risteilijöihin. [[ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen nämä termit määriteltiin tarkasti useissa sopimuksissa, joilla pyrittiin hillitsemään kilpavarustelua. Kevyen risteilijän aseistuksen määriteltiin olevan 6,1 tuumaa (155 mm) tai pienemmät tykit ja raskaan risteilijän aseistukseksi tuli 8 tuumaa (203 mm), mikä oli suurin [[Washingtonin laivastosopimus|Washingtonin laivastosopimuksen]] sallima raskaan risteilijän tykkikoko. Vain viisi risteilijää on rakennettu tätä suuremmilla tykeillä: kolme saksalaista [[taskutaistelulaiva|Deutschland-luokan taskutaistelulaivaa]] ja kaksi yhdysvaltalaista [[Alaska-luokka|Alaska-luokan]] "suurta risteilijää".
Noin vuodesta [[1880]] vuoteen [[1910]] rakennettiin pienempiä aluksia, heikommalla varustuksella risteilijätyyppisesti, mutta koska niissä oli vähemmän panssarointia, niin se oli pääasiassa kannessa laivan sisällä kun normaalisti panssarointi oli laivan kyljissä. Vielä heikompi oli ns. [[apuristeilijä]], sodan puhjetessa pikaisesti varustettu ja aseistettu kauppalaivaston alus jossa oli pienet tykit eikä lähes lainkaan panssarointia. Apuristeilijöiden tarkoitus oli toimia kauppalaivaston pitkillä reiteillä suojaus- ja saattuetehtävissä muille rahtialuksille, vaikka ne yleensä olivat hyödyttömiä hitautensa, tulivoimattomuutensa ja panssaroinnin puutteen vuoksi. Molemmissa maailmansodissa saksalaiset käyttivät myös pieniä kauppalaivaston aluksia aseistettuna risteilijäluokan tykeillä yllättääkseen [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] kauppa-aluksia. Muutamia suuria linjalaivoja aseistettiin samalla tavalla ja niitä nimitettiin aseistetuiksi kaupparisteilijöiksi (AMC). Britit, saksalaisen ja ranskalaiset käyttivät niitä ensimmäisessä maailmansodassa kaappareina niiden korkean nopeuden takia (noin 30 solmua tai 56
==1900-luvun loppupuolisko==
|