Ero sivun ”9. divisioona (talvisota)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Divisioonan taistelut Kuhmon suunnassa helmikuussa: poistettu vahingossa kopioitunutta tekstiä |
|||
Rivi 225:
16. helmikuuta kello 3 suomalaiset aloittivat ratkaisevan hyökkäyksensä hiihtoprikaatin joukkoja vastaan. Pimeän turvin suomalaiset pääsivät soluttautumaan neuvostojoukkojen pikalinnoittamiin asemiin. Neljä tuntia kestäneeseen taisteluun suomalaiset heittivät eri suunnilta lisää joukkoja ja puna-armeijan joukkojen puolustus murtui lopullisesti. Pakoon yrittäneet neuvostojoukot törmäsivät suomalaisten luomaan saartorenkaaseen ja taistelun lopputuloksena koko Dolinin hiihtoprikaati oli käytännössä lyöty. <ref>Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 3 s. 230 ja 235</ref>
Neuvostoliiton 9. Armeijan taistelukertomuksen mukaan Dolinin hiihtoprikaati tuhoutui saamatta kunniaa. Neuvostojoukkojen liikkumista taistelualueella oli haitannut merkittävästi heidän käytössään olleet huonot kartat, jotka johtivat toistuviin harhautumisiin. Kartat olivat sodan alussa jopa mittakaavaa 1:420000, jossa siis yksi sentti vastasi 4,2:ta kilometriä. <ref>Raunio-Kilin: "Talvisodan taisteluita" ss.164-165</ref> Suomalaiset arvioivat lähes 1800-miehisen hiihtoprikaatin kärsineen noin 1700 miehen tappiot useasta eri syystä. Suomalaisjoukkojen paremman maastonkäyttötaidon ohella hiihtoprikaatin tuhoutumiseen johti mm. sen ylimmän johdon kaatuminen jo 12. helmikuuta ja joukkojen oleminen sen jälkeen ilman yhtenäistä johtoa. Suomalaiset arvioivat myös jopa 40 asteeseen laskeneen pakkasen yhdistettynä neuvostojoukkojen huonoon aseiden huoltamiseen (=rasvan poistaminen) johtaneen aseiden toimimattomuuteen. Tämän lisäksi jopa neuvostojoukkojen käyttämän, kylmiin olosuhteisiin suunnitellun, asun arvioitiin johtaneen osaltaan joukkojen tuhoutumiseen (=asun pään suojaksi tarkoitettu huppu esti vartiossa olevia sotilaita kuulemasta suomalaisjoukkojen lähestymistä). Sotasaaliina divisioonan varastoihin saatiin noin 400 automaattikivääriä, 30 pikäkivääriä ja 4 konekivääriä. Arvion mukaan suuri osa saadusta sotasaaliista jäi kuitenkin suoraan suomalaisjoukkojen käyttöön. <ref>Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 3 s. 235</ref>
{{kesken}}
| |||