Ero sivun ”Sovhoosi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Sovhoosi''' ({{k-ru|совхо́з, сове́тское хозя́йство|sovhoz, sovetskoje hozjaistvo}}, {{Audio|ru-sovkhoz.ogg|совхо́з}} {{IPA|[sʌvˈxos]}}) eli '''neuvostotila''' oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] valtion omistama maatila, erotukseksi [[kolhoosi]]sta, joka periaatteessa toimi [[osuuskunta|osuustoiminta]]periaatteella. Sovhoosien työntekijät saivat myös vakituista palkkaa, erotuksena kolhooseihin, joiden jäsenet jakoivat saamansa rahat. Kuten kolhooseissakin, olivat sovhoosien ihmiset sidottuja siihen sovhoosiin, johon he olivat syntyneet.<ref>''How Russia is Ruled'' by Merle Fainsod, Harvard University Press, Cambridge, MA (1953), p. 570.</ref>
Vuonna 1990 Neuvostoliitossa oli 25 500 maatilaa, joista sovhooseja 45 %. Tuolloin sovhoosien keskimääräinen pinta-ala oli 153 neliökilometriä, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin keskimääräisellä kolhoosilla.<ref>''Statistical Yearbook of the USSR'', State Statistical Committee of the USSR, Moscow, 1990
Sovhooseja johti valtion nimittämä johtaja ja mikä tärkeintä, sovhoosien investoinnit rahoitettiin valtion budjetista. Vaikka sovhooseille maksettiin maataloustuotteista huonommin, niin olivat ne silti paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuin kolhoosit. Tämä oli yksi suurimmista syistä muuttaa huonosti toimivat kolhoosit sovhooseiksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana.
Rivi 7:
Yleisesti sovhooseja väitettiin kolhooseja tuottavammiksi. Tärkeiksi sovhoosit nousivat vehnän, kasvisten ja munien tuotannossa, eikä niinkään lihantuotannossa.
== Katso myös ==
| |||