Versio 23. tammikuuta 2010 kello 15.54 muokkaa Nro92 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 12 529 muokkausta .englanti pois ← Vanhempi muutos		Versio 23. tammikuuta 2010 kello 16.02 muokkaa kumoa 80.186.193.69 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:1930 Jewish kolkhoz AJJDC 05.jpg\|thumb\|Juutalainen kolhoosi Ukrainassa (1930?)-luvulla]] [[Kuva:Kolkhoznitsa.jpg\|thumb\|[[Vera Muhina]]n 25 metriä korkea patsas työntekijämiehestä ja kolhoosinaisesta vuodelta 1937]] '''Kolhoosi''' ({{k-ru\|колхоз, коллективное хозяйство\|kolhoz, kollektivnoje hozjaistvo}}, {{Audio\|ru-kolkhoz.ogg\|колхо́з}} {{IPA\|[kʌlˈxos]}}) eli '''yhteistoimintatila''' on maatila, jota yhteisö viljelee valtion valvonnassa ja joka periaatteessa toimi [[osuuskunta\|osuustoiminta]]periaatteella. Neuvostoliitossa kolhoosien määrä kasvoi ensimmäisen [[viisivuotissuunnitelma]]n aikana, kun viljelijöitä kannustettiin ja lopulta jopa pakotettiin liittymään yhteen. Valtion kannalta tämä tarjosi mahdollisuuden torimyynnin rajoittamiseen sekä maatalousväestön tulotason valvomiseen nopean suurteollistamisen rahoittamiseksi. Myös koneistus voitiin keskittää kone- ja traktoriasemille. Kolhoosin jäsen ({{k-ru\|колхо́зник\|kolhoznik}}) sai osuuden tilan tuotosta tekemiensä työpäivien lukumäärän mukaan; valtiontiloilla eli [[sovhoosi\|sovhooseissa]] taas työntekijöille maksettiin rahapalkkaa. Kolhoosin jäsenillä oli myös oikeus yhteen aariin yksityistä maata viljeltäväksi sekä mahdollisuus pitää muutamia eläimiä. Monet maatyöläiset pitivätkin kolhooseista juuri näiden oikeuksien vuoksi, sillä he saivat suurimman osan tuloistaan oman maa-alueensa ansiosta. Kolhoosien tuli myydä tuotantonsa valtiolle kiinteään hintaan. Hintataso oli asetettu hyvin alhaiseksi, ja se myyntivoitto, jonka valtio sai tuottaja- ja kuluttajahintojen erotuksena, tuotti suurimman osan Neuvostoliiton valtion tuloista. Hintoihin ei sisältynyt indeksitarkistusta, ja vuosien 1929 ja 1953 tuottajahintoja ei korotettu lainkaan: niinpä inflaatio johti siihen, että tuottajahinnat lopulta kattoivat vain noin 30 % tuotantokustannuksista. Rivi 9 ⟶ 10: Maan sisäinen passijärjestelmä esti kolhoosilaisia jättämästä kolhoosia ja muuttamasta maaseudulta kaupunkiin. Vuoteen 1969 asti kolhoosille syntyneiden lasten tuli jäädä aikuisina kolhoosiin töihin, jollei heille erityisesti annettu lupaa lähteä kolhoosilta. Kolhoosijärjestelmän kriitikot ovat kutsuneet järjestelmää "uusmaaorjuudeksi".{{lähde}} Kolhooseja on pääasiassa ~~sosialistisissa~~[[sosialismi\|sosialisti]]sissa valtioissa, kuten [[~~Kiinan kansantasavalta\|Kiinan kansantasavallassa~~Pohjois-Korea]]ssa ja [[~~Pohjois-Korea~~Kiina]]ssa. Aiemmin kolhooseja oli ~~myös~~ [[Neuvostoliitto\|Neuvostoliitossa]] ja muissa [[itäblokki\|itäblokin]] maissa. [[Kommunismi]]n romahdettua Euroopassa kolhoosien määrä pieneni huomattavasti. [[Israel]]issa toimivia ~~osuustoimintatiloja~~yhteistoimintatiloja kutsutaan nimellä [[kibbutz]].▼ ▲[[Israel]]issa toimivia osuustoimintatiloja kutsutaan nimellä [[kibbutz]]. == Katso myös == * [[Sovhoosi]] * [[Viisivuotissuunnitelma]] * [[Neuvostoliiton maatalous]] [[Luokka:Tilatyypit]]

Ero sivun ”Kolhoosi” versioiden välillä