Ero sivun ”McDonnell Douglas F/A-18 Hornet” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 103:
Päätökseen kuitenkin palattiin 2000-luvun alussa ja Hornetien ilmasta-maahan-ominaisuudet tullaan ottamaan käyttöön. Tämän mahdollistamiseksi on tilattu elinkaaren keskivaiheen päivityksen (MLU2) yhteydessä muun muassa [[Litening-maalinosoituslaite|Litening AT-maalinosoituslaitteita]]. Tilaus toimitetaan vuoden 2012 loppuun mennessä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defenseindustrydaily.com/finland-buys-litening-at-pods-04475/ | Nimeke = Finland Buys LITENING AT Pods| Julkaisu = Defence Industry Daily | Ajankohta =17.6.2008 | Viitattu = 12.9.2008| Kieli = {{en}} }}</ref> ja aseistus hankitaan vuoden 2012 jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/104403.shtml| Nimeke = Hornet-hävittäjiin tulee uusia herkkuja| Tekijä = Kalliosaari, Kati | Julkaisu = Aamulehti| Ajankohta = | Viitattu = 12.9.2008}}</ref>
 
Suomeen hankituissa Horneteissa on useita ominaisuuksia, joita Suomen ilmavoimat eivät käytä. [[Ilmatankkaus]]mahdollisuus on säilytetty, vaikka sillä ei toistaiseksi ole Suomessa käyttöä kansainvälisiä harjoituksia lukuun ottamatta. Tukialusvarustelusta taittuvasiipisyys ja vaijeripysätyslaitteet ovat Suomessa hyödyllisiä "korpikentillä" ja valtateiden varalaskupaikoilla. Ainoa Suomessa täysin hyödytön varuste, nokkapyörän katapulttikiinnityslaitteet on säilytetty puhtaasti taloudellisista syistä. Koneen rakenteen muuttaminen olisi tullut kalliimmaksi, lisäksi niiden poistaminen muuttaa ilman virtausta laskuasennossa ja aiheuttaa ei-toivottua värähtelyä.
 
Suomessa käytössä olevat F-18-lentokoneet kantavat pääasiassa siipien alla neljää [[AIM-120 AMRAAM]] (keskimatkan [[ilmataisteluohjus]]) -tutkaohjusta ja siipien kärjissä kahta [[AIM-9 Sidewinder]] -infrapunaohjusta (lyhyen matkan ilmataisteluohjus). Horneteissa on lisäksi M61 Vulcan 20 mm -[[konetykki]] lähitaisteluun.