Versio 1. lokakuuta 2009 kello 18.22 muokkaa Broadbot (keskustelu \| muokkaukset) 4 686 muokkausta p Botti lisäsi: da:Lena Olin ← Vanhempi muutos		Versio 18. tammikuuta 2010 kello 13.15 muokkaa kumoa SquareX (keskustelu \| muokkaukset) 787 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 5: Ennen näyttelijäuraansa Olin työskenteli [[valokuvamalli\|mallina]], ja hänet valittiin [[Miss Skandinavia]]ksi 1974. Hän opiskeli [[Tukholman teatterikorkeakoulu]]ssa 1976–1979, minkä jälkeen hänellä oli kiinnitys [[Kungliga Dramatiska Teatern\|Dramateniin]] aina vuoteen 1991 asti. Yksi hänen ensimmäisistä elokuvarooleistaan oli [[Tage Danielsson]]in elokuvassa ''[[Picasson seikkailut]]'' (1978). Ingmar Bergman ohjasi Olinia muun muassa elokuvassa ''[[Fanny ja Alexander]]'' (1982) ja [[televisioelokuva\|televisiotuotannossa]] ''[[Harjoitusten jälkeen]]'' (1984), jossa hänellä oli päärooli [[Erland Josephson]]in vastanäyttelijänä. Olinin kansainvälinen läpimurtorooli oli Sabina [[Philip Kaufman]]in ohjaamassa, [[Milan Kundera]]n samannimiseen romaaniin perustuvassa elokuvassa ''[[Olemisen sietämätön keveys]]'' (1988), jossa hänen vastanäyttelijöinään olivat [[Daniel Day-Lewis]] ja [[Juliette Binoche]]. [[Paul Mazursky]]n [[Isaac Bashevis Singer\|Singer]]-filmatisoinnista ''Vihassa ja rakkaudessa'' (1989) hän sai [[Parhaan naissivuosan Oscar-palkinto\|parhaan naissivuosan Oscar-ehdokkuuden]]. Olin on näytellyt myös muun muassa [[Mike Figgis]]in ''Mr. Jonesissa'' (1993) [[Richard Gere]]n kanssa, [[Roman ~~Polanski~~Polański]]n ''[[Yhdeksäs portti (elokuva)\|Yhdeksännessä portissa]]'' (1999), puolisonsa Lasse Hallströmin ohjaustyössä ''[[Pieni suklaapuoti]]'' (2000), joka perustuu [[Joanne Harris]]in menestysromaaniin, sekä [[televisiosarja]]ssa ''[[Alias (televisiosarja)\|Alias]]''. == Lähdeviitteet ==

Ero sivun ”Lena Olin” versioiden välillä